KAMINIITTO #501-#599    Lavatatanssi   (  puolesta).   Skitsotyymisskleroderminen kompilaatiosivusto /  käännösharjoitelmia (ks. loppu) 

Rohkeaksi tekevä köyhyys yllytti minut kirjoittamaan.   

   KAMINIITTO 1-500    BA |   TANGON HISTORIA |   TANGO |   USKO |   LAINOJA |   Valistus |   Savigliano |   Stal |   ER   Hitler |   Sanoja-6 |   US Vv 2011-14 |   US Pv 2012 |  

    kielten opiskeluuni liittyvät linkkisivujen ja ao. harjoitustöitteni käännöskorjaukset emailiini >>   jaska43ka[miuku]gmail.com   Muita blogejani:  BL2   Anna kommentti!

*
    Terpsícore = se joka valaisee sydäntä ja tekee sen olon mukavaksi
Luonnosten otsikkoluettelo linkkeinä, muutamista olen tehnyt tarinaa muualle

579 Ammattiosaajan tarina
578 Tangomarkkinat 2015
577 Pohjoismaat ja Baltian maat tekevät kaikkensa puolustusbudjettiensa kasvattamiseksi
576 Täsmäaseet (Precision Guided Munitions, PGMs)
575 Kreikkalainen moraali(ttomuus)
574 Saksalaista näkemystä
573 Argentiina vastaan Englanti ja USA öljyriidassa
572 Demokraattikyyhky
571 Pitkä tauko
570 Martti Lurher (1483-1546)
569 Puhallinsoittajat
568 Paavin aamunavaus 5.6.14
567 Rakkaus ja hysteria
566 Sanan äärellä
565 La Paloma
564 Pieni polku, Caminito
563 Pieni karnevaalimarssi, La Cumparsita
562 Latinalaisen musiikin juurilla
561 Syntisäkki
560 El Choclo, Kiss of Fire, Tulisuudelma, Sataman tango
559 Rakkauden antropologiaa
558 Joka pimeydessä vaeltaa
557 Kevät koittaa vaaleineen
556 Silmänkääntötemppu
555 Esa-Pekka Salonen
554 Talvivaara
553 Guggenheim-säätiö
552 Hyviä syitä lähteä kadulle marssimaan
551 Urheilun syntyjä syviä
550 Uusi aika alkaa Venäjän ja Kiinan suhteissa
549 Bussikyyti on arvokasta
548 Aika entinen ei koskaan enää palaa
547 Kiinalaiset yhä kauempana Maosta ja lähempänä Freudia
546 Skandaalinkäryä Ranskassa
545 Huippukokusia ja niiden valmisteluita (US)
544 Liivijengi sai paavin siunauksen
543 Rikas kirkko kuolee vanhuuttaan
542 Seksuaalinen tasa-arvo puhuttaa
541 Viinan kirouksien torjuntaa
540 Poroporvari
539 Osa-aikakristityt
538 Lasisilmäfilosofiaa
537 Sukututkimusta
536 Riemuylioppilaat
535 Musiikista
534 Soitto vaan ja sonni saapuu
533 iPöydän keskeneräisiä ajatuksia
532 Laidunkausi on alkanut
531 Ulkomusikaalinen tanssimusiikki
530 Göbbels
529 Tosiuskovaiset
528 Vappua odotellessa
527 Tangoa, muistamisia ja rukouksia
526 Cumbiaa Andien takaa
525 Onko euroryhmä yllytyshullu?
524 Argentiinan ilot ja surut
523 Intohimo, tango ja haitari
522 Ja rokki palaa!
521 Renessanssi vs. nykyaika
520 Uusi paavi Fransiscus I, taustoitusta
519 Tarkennuksia tangoon
518 Politiikkaa ja oheisviihdettä
517 Huonolla omallatunnolla harjoitettu rahatalous
516 Paavius ja Konstanzin kirkolliskokous
515 Likainen tusina
514 Paavin ympyrät sotkenut muistio
513 Saksalainen täystyöllisyys
512 Etiketin eetosta
511 Viisauden käsikirja
510 Parempiosaiset 1300-luvulla
509 Rikos ja nerous
508 Onnellisuus
507 Happamia sano - nuo sitruunat
506 Atellaanit
505 Fanituksen etuja
504 Sosiaalitanssi
503 Nollatutkimustako?
502 Tirkistely
501 Kulttuuripläjäys    ♥ Txt1




    ♥   Saatille   ♥ Tarinat #1 ... #500 ovat lehdellä KAMINIITTO 1-500















♥   Martti Metsäkedon tanssiorkesteri



579   Ammattiosaajan tarina
Muistuu mieleeni ensimmäinen työpaikkani 'valmiina' di:na. Paikka oli Sotkamon talkkitehdas, missä olin kaikentietävänä kaivoksen ja rikastamon käyttöinsinöörinä ja jossa oli mm. noin 300 sähkömoottoria ynnä muuta roinaa. Tavallisesti puhelin soi aamuyöstä 2-3 aikaan ja juuri lähes poikkeuksetta viikonloppuisin. Se tarkoitti, että hälytin naapurista tehtaan huoltomiehen ja määrämittaisen kiroilutuokion jälkeen lähdettiin hiljentyneelle kustannuspaikalle tavallisesti vaihtamaan kiinnileikkautuneita laakereita.

Sanojensa mukaan tämä 'nälän opettama' ammattimies aloitti metallimiehen opinnot suoristamalla ruostuneita rautanauloja, siitä sitten vähitellen oli ajautunut meille tehtaan tärkeimmäksi henkilöksi. Työprosessi oli se, että minä pällistelin vieressä, ojentelin työkaluja ja kuuntelin korva tarkkana uusia suomenkielen sanoja. Kun päästiin siihen vaiheen, että vanha laakeri oli irti, niin sain käskyn ottaa hiomanauhaa ja hinkata ruosteet pois akselin päästä; se oli hänen mukaansa ainoa mihin meikäläisen koulutus näissä oloissa ylti. En osannut edes kiukustua, vaikka hän puhui aivan totta.

Jälkeenpäin ajatellen tämän kansakoulun huterasti läpäisseen nälän opettaman ammattilaisen 'koulun' olleen minun urani parhaimpia oppitunteja. Niiden aikana ehti nähdä, mitä oikea työ on, kun kannustimena oli myös seisokkiminuutit, joista jokainen maksoi talolle tuhansia markkoja.

578   Tangomarkkinat 2015     
Taitaapi olla kohta 15 vuotta siitä, kun tuli oltua edellisen kerran Seinäjoen tangomarkkinoilla potemassa seinähulluutta. Torstai-, perjantai- ja lauantai-illat menivät urheiluareenan eli tanssitalon puolella. Muu sivistävä rientoilu jäi vähemmälle. Kirkkokin tuli kierrettyä mutta vain läheltä. Olivat panneet ovet säppiin, kun ilmeisesti arvasivat minun yrittävän sisälle.

Tanssilattialle oli eksynyt yllättävän paljon tuttua porukkaa ja hyvän tanssimusiikin lisäksi parasta oli, että alkuilloista mahtui mukavasti tanssimaan. Pikkutunneille asti en olisi jaksanutkaan, kun vieteri tuppaa oikenemaan jo neljän tanssitun setin jälkeen. Taisto Lunkan tango-orkesteri ja Martti Metsäkedon tanssiorkesteri olivat vastuussa musiikista. Hyvin vastasivat, taisivat saada varaukset myös ensi vuodelle.

Lauantain puolella matkalla majapaikkaan hiukan tuli erimielisyyttä erään jäniksen kanssa. Pirssin kuttaperkasta (vast.) tehty murtunut etumaski jäi muistoksi ravintokiertoon siirtyneestä pitkäkorvasta. Ajoa asia ei haitannut, vaan sunnuntaina piti polkea pyörät soikeina Vaasasta Hämeenlinnan eteläpuolelle, Turkhaudan nurkille eli Kolmilammelle, missä maan mainioin tanssiorkesteri eli Sinitaivas hämmensi soitollaan tanssiväen mielenrauhaa. Panin merkille, että ainakin tusinan verran Seinäjoen tansseissa edellisenä kolmena iltana ollutta ihmistä oli löytänyt tiensä myös tälle lavalle, vaikka meno Seinäjoella vielä sunnuntaina jatkui. Se on merkki jostakin, tietäisi vain mistä.

577   Pohjoismaat ja Baltian maat tekevät kaikkensa puolustusbudjettiensa kasvattamiseksi
Defense News 29.6.2015 s. A16 kirjoittaa otsakkeen asiasta seuraavaan tapaan:

Venäjän sotilaallinen pullistelu pakottaa Pohjoismaat ja Baltian maat kasvattamaan puolustusbudjettejaan, vaikka taloudellinen tilanne on heikko eikä selkeitä kasvunäkymiä ole. Venäjä on raivoissaan Neton laajenemisesta rajoilleen ja Krimin haltuunotto ja Ukrainan kriisi ovat tästä näkyvimpänä osoituksena.

USA:n ulkoministeri ilmoitti viime vierailullaan, että USA lisää vuoden 2016 aikana Baltian maissa läsnäoloaan lähettämällä sinne raskasta sotilaskalustoa: panssarivaunuja, panssaroituja ajoneuvoja sekä tykistöä. Saksa ilmoitti osallistuvansa Naton virossa olevien joukkojen rotaatioon. Nämä kaikki lisäävät tietysti jännitystä.

Liettuan puolustusministeri Juozas Olekas totesi, että Naton raskaan kaluston varastointi ja pataljoonan suuruinen yksikkö Liettuassa muodostavat vahvan ja uskottavan pelotteen Venäjän aggressioille. Liettuan puolustusmenot: vuonna 2013 alle 1%, 2015 1,1%, 2016 1,5% ja 2020 2% bkt:sta. Tälle vuodelle on budjetoitu puolustusmenoihin 430 milj. €, mikä on 32% enemmän kuin edellisvuonna.

Viron puolustusbudjetti vuodelle 2015 on 420 milj. € , mikä on 2,1% bkt:sta. Tämä sisältää tulevat Naton joukkojen majoitus- ja kaluston varastointikulut. Latvian puolustusbudjetti vuodelle 2015 on 260 milj. € (1% bkt:sta), jossa lisäystä edelliseen vuoteen on 12%. Suunnitelmana on 2% bkt:sta vuonna 2020. Ruotsin ja Suomen sotilasmenoja ei ajateltu nostettavan kuluvana vuonna edelliseen vuoteen verrattuna, mutta tilanne näyttää Venäjän vuoksi elävän.

Venäjä on kasvattanut läsnäoloaan Norja ja Suomen rajojen läheisyydessä niin Kuolan niemimaalla kuin Alakurtissa sijoittamalla alueille arktisia prikaateja, yhteensä noin 7000 sotilasta. Presidentti Niinistöä 16.6.2015 vierailulla Moskovaan Putin neuvoi, ettei Suomen pidä liittyä Natoon, koska optimimalli on 'hyvät ja kestävät suhteet puolueettomien maiden kesken'. Ironista asiassa on, että Suomen ja Venäjän väliset kaupan esteet ovat murentaneet Suomen taloudellisen kasvun ja sitä kautta estäneet muun muassa Suomen puolustusmenojen lisäämisen.

Myös Venäjän Tukholman suurlähettiläs Viktor Tatarintsev varoitti Ruotsia, että Ruotsin liittyminen Natoon toisi vastatoimia kuten joukkojen siirtoja ja ohjuspuolustuksen uudelleen järjestelyjä. Maan, joka aikoo liittyä Natoon tulee olla tietoinen siihen liittyvistä riskeistä. Nato-kortti hämmentää Suomen ja Ruotsin suhteita Venäjään, jonka reaktiot eivät aina ole ennustettavissa. Ruotsi antoi huhtikuussa lisäbudjetin, jossa puolustusmenoja lisättiin 1 mrd € vuosille 2016-2020. Ruotsin puolustusbudjetti tänä vuonna on noin 5 mrd €.

576   Täsmäaseet (Precision Guided Munitions, PGMs)     
Viimeisen 25 vuoden ajan on täsmäaseiden kehitys ollut valtavaa. Yleensä näillä tarkoitetaan laserohjattuja pommeja, tykistökranaatteja tai risteilyohjuksia. Tarkkuuden lisääminen tuo mukanaan muun muassa sen, että riski osua omiin joukkoihin pienenee. USA ja sen liittolaiset ovat olleet tavallisesti paremmassa asemassa, koska vastustajilta ovat puuttuneet raskaammat aseet. Tätä etua ei enää ole, sillä esimerkiksi Venäjällä ja Kiinalla on riittävästi raskasta aseistusta ja suojajärjestelmiä. Se tarkoittaa, että operaatiot on suunniteltava lähtökohtaisesti uudestaan.

Täsmäiskuihin perustuvassa sodankäynnissä tarvitaan uudet strategiat, uudet taktiikat ja uudet aseet, jotta tulevaisuuden vihollinen pystytään lamaannuttamaan. Kilpajuoksu käy kuumana täsmäaseiden kehittämisessä, koska niiden pelotearvo konventionaalisten aseiden puolella on merkittävä. Toisekseen täsmäaseiden torjumisjärjestelmät ovat erittäin kalliita. Sen vuoksi Pentagon satsaa tutkimuksiin, jotka tähtäävät halvempiin torjuntajärjestelmiin kuten sähkömagneettisiin tykkeihin.

Vihollinen, jolla on vahva lento- tai laivakalusto taikka täsmäaseet voi tehokkaasti häiritä täsmäiskua, muussa tapauksessa helposti jopa 100% täsmälaukauksista osuvat maaleihinsa. Perinteisissä lentopommituksissa yleensä lasketaan, että 50% hävittäjän pudottamista pommeista osuu kohteisiinsa. Täsmäpommituksissa osumatarkkuus kasvaa merkittävästi, mutta myös kasvavat kustannukset niin torjunnassa kuin hyökkäyksessäkin. Samalla tämä tarkoittaa uusien menetelmien ja teknologioiden ottamista käyttöön.

Tähän asti on ollut käytäntönä, että suuri osa iskuista tehdään suhteellisen läheltä itse maalialuetta. Tulevaisuudessa niiden lähtöpaikka on kaukana kohtuullisen turvallisella alueella, kuten merenpinnan alla tai jopa toisella mantereella suurilla pommikuormilla. USA:n merivoimat käyttää F35B hävittäjiä, koska niiden nousemiseen ja laskeutimiseen käyttämät matkat ovat lyhyitä. Puhutaan STOVL hävittäjistä (Short-TakeOff/Vertical Landing ). Näiden ilmatankkaus ja muu logistiikkatarve on muihin nähden pienempi.

Hävittäjät eivät pysty operoimaan yli 4000 km päähän. Ne ovat parhaimmillaan vastailmahyökkäyksissä sekä tukikohtien ja pitkänmatkan pommikoneiden torjunnassa. Enenevässä määrin tullaan käyttämään häivealuksia, kuten sukellusveneitä, häivepommittajia ja halpoja täsmäammuksia, jotka kylvävät harhamaaleja ja tekevät tavallaan turvallisen tunnelin, mitä myöten varsinainen iskunyrkki kuljetetaan maaliinsa aluksilla, joilla ei ole tehokkaita häiveominaisuuksia.

Toisin sanoen täsmäammukset jaetaan kahteen toisistaan merkittävästi poikkeaviin luokkiin: halpoihin ja kalliisiin. Tämän turvatunnelin luomiseen tultaneen tulevaisuudessa kiinnittämään entistä enemmän huomiota.

Torjuntaetäisyyden ulkopuolella olevien kaukolaukaistavien ohjusten (Stand-off Missiles) ohjusten osuus taistelualueella tulee kasvamaan. Näistä lyhyen kantaman eli alle 150 km kaukolaukaistavilla risteilyohjuksilla tehdään ura jota myöten oitkän matka kaukolauskaistavat riteilyohjukset kuten CALCM ja JASSM-ER sitten tekevät varsinaisen työn. (CALCM, conventional airlaunched cruise missile ja JASSM-ER, joint air-to-surface standoff missile-extended range)

Uutena tulokkaina ovat yli 6 machin (2 km/s) nopeuteen yltävät risteilyohjukset. Niiden torjuminen on nykyasein erittäin hankalaa. Myöhempi juttu käsitteleekin sitten hypersonisia lentokoneita ja laitteita eli yli 5 machin nopeuksia (yli 1,7 km/s).
Defense News 29.6.2015

575   Kreikkalainen moraali(ttomuus)
Kreikkalainen antiikin kansanluonne edusti meidän käsityksemme mukaan kaikkia huonoja ja epämoraalisia ominaisuuksia. Oikeampaa olisi siis puhua kreikkalaisesta amoralisuudesta. Heiltä puuttui oman olemuksensa ja vikojensa tuntemus. Heidän luonnettaan kuvaavat parhaiten adjektiivit: riidanhaluisia, parjaushaluisia, ahneita, lahjottavissa, turhamaisia, kerskailevia, laiskoja, kevytmielisiä, kostonhimoisia, vahingoniloisia, valheellisia ja julmia.

Kyyros vanhempi sanoi kreikkalaisista: ”En pelkää ihmisiä, joilla kaupunkinsa keskellä on paikka, minne he kokoontuvat pettääkseen toisiaan väärillä valoilla. Platon valittaa, että jokaisessa oikeusjutussa tehtiin vähintään yksi väärä vala, koska molemmat osapuolet olivat valmiina vannomaan, ja itse Zeus vanno lukuisia vääriä valoja. Kreikkalaista humaanisuutta ei milloinkaan ollut olemassa, se on kulttuurihistorian ironiaa. Todellisuudessa antiikin Kreikassa oli vallalla niin pirullisen epäinhimilliset tavat, että ne usein herättivät kammoa barbaarikansoissakin. Vallitetut kaupungit niin kreikkalaiset kuin muut, hävitettiin, talot poltettiin, miehet surmattiin, naiset ja lapset myytiin orjiksi tai hakattiin kädet koko asujaimistolta. Oikeudessa orjat kidutettiin. Spartassa jokavuotisissa pärttylinöissä (krypteia) surmattiin osa kukistetusta alkuasujaimistosta.

Helleenien moraalinen mielenvikaisuus ilmenee esimerkiksi siinä, ettei heillä ollut mitään erityistä sanaa osoittamaan siveellisesti hylättävää. Paheellinen ja onneton on sama sana, samoin on huono ja käydä huonosti. Rikos on pelkkää sallimaa, jonka jumalat ovat aiheuttaneet oikullisessa puolueellisuudessaan ja kateellisessa vihassaan.

Egon Friedell, Uuden ajan kulttuurihistoria 2, s. 455

574   Saksalaista näkemystä     
Puolustusministeri: Moskovan kanssa keskusteltaessa on itse oltava vahvoissa asemissa.
Ulkoministeri: Venäjä toimi kylmän sodan vaistoillaan.
Kansleri Angela Merkel on kurkkuaan myöten täynnä Kremlin temppuilua.

RFE 26.6.15

573   Argentiina vastaan Englanti ja USA öljyriidassa
Viime huhtikuussa argentiinalainen Tulimaan pääkaupungin Rio Granden tuomioistuin määräsi kuuden öljy-yhtiön kiinteä ja irtainta omaisuutta takavarikkoon 156 miljoonan $:n edestä, koska sen mukaan nämä olivat syyllistyneet laittomaan hiilivetyjen (kaasu ja öljy) etsintään, poraukseen ja hyödyntämiseen Tulimaassa. Tuomio koski seuraavia ylikansallisia yrityksiä: Falkand Oil and Gas Limited (FOGL), Edison International SPA, Noble Energy Inc. ja tämän tytäryhtiö Noble Energy Falkland Limited, Premier Oil plc sekä Rockhopper Exploration plc.

Takavarikko käsittää näiden englantilaisten ja amerikkalaisten yritysten laivoja, kelluvan tutkimuslautan sekä pankkitilejä. Tuomion mukaan kaikki em. tutkimustoimet Argentiinan alueella on keskeytettävä välittömästi ja huolehdittava siitä, ettei ympäristölle aiheudu vaaraa tai vahinkoa. Samalla se valtuutti valtionvarainministeriön panemaan taloudelliset sanktiot toimeen.

Saattaa olla niin, että em. yritykset olivat hakeneet luvat vain aluehallinnolta eivätkä valtiollisilta viranomaisiltaa. Varmaan tätä asiaa sävyttävät myös amerikkalaisten korppikotkarahastojen vaatimukset sekä Falklandin sodan muistot. Argentiina vaatii edelleen saaria itselleen päästäkseen itse hyödyntämään saaren mannerjalustan öljy- ja kaasuvaroja.

Clarin 27.6.2015

572   Demokraattikyyhky     
Martin O’Malley pyrkii seuraavaksi USA:n presidentiksi demokraattien listoilta. Häntä ei voi luonnehtia haukaksi, pikemminkin kyyhkyksi. Hänen mukaansa maa maksaa edelleen korkeaa hintaa siitä historiallisesta ja n traagisesta munauksesta, joka tehtiin vallattaessa Irak ja kun sen armeija riisuttiin aseista. Voi helposti kuvitella, että tähän liittyy väärää teeskentelyä ja vastenmielistä hiljaisuutta. USA:lla on maailman mahtavin armeija, mutta sillä ei ole patenttiratkaisua tähän kriisiin.

Mikään muu kuin ISIS:n nostama uhka tahattomista seurauksista ei kuvaa niin hyvin järjetöntä ryntäämistä sotaan ymmärtämättä ISIS:n vaarallisuutta. Amerikkalaisten joukkojen lisääminen ja ISISin joukkojen kuluttaminen aiheuttaa todennäköisesti vain kiihtyvää lisävärväystä. Tilanne on niin hankala, ettei USA:n presidentti ole edes kyennyt nimeämään kunnolla vihollista. Amerikkalaisten on saatava paikallisten uskottava ääni kuulumaan niin kovaa, että pystytään maailmalle määrittämään murhaavat rikolliskoplat, jotka on tuhottava.

Libyan ja erityisesti siellä Benghazin tapauksesta on otettava opiksi, että etukäteen on tiedettävä , kuka on se, joka todennäköisesti tulee valtaan eikä vain vaihdeta diktaattoria toiseen. Myöskään ei pidä diplomaattiposteja lähetellä yksityisten sähköpostiserveiden kautta. Twitter ja Facebook eivät ole henkilökohtaisten suhteiden ja inhimillisen tiedustelun korvikkeita.

O’Malley vältteli vastaamasta siihen, miten hänen politiikkansa eroaisi nykyisestä ja korosti, että hänen hallintonsa laatisi pitkäntähtäimen strategia ja toimintaraamit kriisien hoitamiseksi. Hänestä USA:n pitää arvioida uudelleen suhteet Venäjään ja Kiinaan. Uhat Venäjän arktisilla alueilla ja sekä Kiinan toimet Etelä-Kiinan merellä sekä Lähi-idän tärkeillä meriväylillä ovat selkeästi kasvaneet viime aikoina.

571   Pitkä tauko
Uusi Suomi Puheenvuoro / Vapaavuoro aiemmin sinne menneet tarinat tulevat vastaisuudessa oikoluettavaksi ensin tälle sivulle, jos muistan.

570   Martti Lurher (1483-1546)      
Luther oli aikansa lapsi. 1500-luku oli Saksassa ylensyönnin ja juoppouden aikaa. Myös Luther meni tässä suhteessa liallisuuksiin. Wittenbergissä Luther julkisti vuonna 1517 teesinsä, joiden kirjoittajaksi arvellaan hänen apulaistaan Georg Röreriä.

Kaarle V:n politiikan strategian määritteli itämaat, paavi ja Ranska eikä uskonnolla sinänsä ollut siinä sijaa. Hän tarvitsi paavin tuen Ranskan vastaiseen sotaansa 1521, joten Wormsin edikti allekirjoitettiin. Luther julistettiin lainsuojattomaksi heti, kun häntä myötäilevät ruhtinaat olivat poistuneet kaupungista. Wartburgissa ollessaan hän hän yritti hätistellä pikku-ukkoja kivittämällä niitä mustepullolla. Juoppous lisäsi myös Lutherille noitauskoa.

Lutheria on verrattu maanjäristykseen, hän ei jättänyt ketään kylmäksi. Hän sai monia lisänimiä: Wittenbergin satakieli, Wittenbergin vastapaavi, saksalainen Catilina, raivoava munkki, barbaarinen kirjailija, syömäri, juomari, valehtelija, väärentäjä, raiskaaja, lueetikko, paranooikko, itsemurhaaja. Kuitenkin saksalaiset taiteilijat ovat maalanneet hänet sädekehä päänsä päällä.

Lutherille vihamieliset tutkijat ovat yrittäneet kieltää häneltä kaiken omaperäisyyden. Hänen aatteensa olivat kiehuneet yhteiskunnassa jo kauan, mutta Luther kokosi ne yhteen teeseissään.

Lutherin ydinsanoma on "Ihminen on vanhurskas yksin Jumalan armosta, ei hyvien tekojensa kautta" (Room. 1:17). Siksi hänelle varmaan tuotti suurta tuskaa Jaakobin kirjeen kohta: "Usko, jollei sillä ole tekoja, on itsessään kuollut".

Ehkä mustimmat täplät hänen kohdallaan ovat tuo juutalaisvastainen kirja (Juutalaisista ja heidän valheistaan) sekä osallistuminen talonpoikaiskapinan tukahduttamiseen.
*
Lutherin kohdalla voidaan varmaan nähdä samankaltaisuutta Kolumbuksen kanssa. Hän lähti purjehtimaan kohti Intiaa, mutta saapui Amerikkaan. Perille tultuaan hän ei tiennyt, missä oli ja palattuaan Eurooppaan hän ei osannut kertoa, missä oli käynyt. Silti hän teki maailmanhistoriaa.

569   Puhallinsoittajat
Jos meno jatkuu samansuuntaisena, niin maassa ei ole muutaman vuoden kuluttua yhtään puhallinsoittajaa, oli aavistuksen liioiteltu johtopäätös siitä, kun muutama päivä sitten juttelin henkilön kanssa, joka tietää kevyestä musiikista, varsinkin tanssimusiikista paljon enemmän kuin keskivertokansalainen. Hän toimii muun muassa sen työryhmän puheenjohtajana, joka järjestää ja tuomaroi Lions-liiton Nuorisobändikilpailua SKEBA – nuorten bändiskabaa. Skeba on kitaran slangisana.

Ensimmäiset kilpailut voitti viisi vuotta sitten turkulainen nuorisobändi Windfall, jossa tytöt hoitavat rumpalin ja basistin tehtävät ja jonka ikäjakautuma oli 13 – 14 vuotta. Vuoden 2012 voittajana oli Softengine, joka sai 14. sijan tämän vuoden Euroviisuissa.

Sen viiden vuoden aikana, mitä Skebaa on järjestetty em. asiantuntija ei muistanut, että orkestereissa olisi ollut yhtään puhallinta mukana. Peruskokoonpano oli lähes poikkeuksetta: kitara, basso, kosketinsoitin ('kiippari') ja rummut.

Ääneen hän siinä sivussa ajatteli, että jos hän itse olisi nuori ja haluaisi isona ammattimuusikoksi, niin työnsaannin kannalta hän valitsisi joko pasuunan tai trumpetin soittimekseen. Suomen pitäisi kouluasioissa kerrankin matkia USA:a. Siellä lähes joka koulussa on oppilaista kokoonpantu orkesteri, jossa puhaltimilla on pääpaino. Tulokset näkyvät esimerkiksi Pyhän Patrikin päivänä New Yorkissa, missä kulkueissa kilometrikaupalla esiintyy ryhmiä, joiden jokaisen etunenässä kulkee puhallinorkesteri.

Länsi-Uudellamaalla eräs koulu sai kolmen puhaltimen lahjoituksen. Ne annettiin kolmen oppilaan käyttöön, kahdesta heistä tuli ammattimuusikko. Jos koulubänditoiminta saisi laajempaa jalansijaa, niin voisi ajatella, että alkuvaiheessa vanhat soittajat, niin kauan kun heitä on, voisivat toimia opettajina ja kannustajina paikkakunnillaan.

568   Paavin aamunavaus 5.6.14     
Paavi Franciscus totesi aamun avauksessaan (5.6.14), että on niitä, jotka käyttävät kirkkoa omien etujensa ajamiseen ja liiketoimintansa tukena. Hänen mielestään on olemassa kolmenlaisia kirkkoa varauksellisesti hyväksi käyttäviä kristittyjä: niitä jotka kaipaavat yhteisöllisyyttä, niitä jotka arvostavat vaihtoehtoja ja niitä jotka hakevat omaa etuaan. Kaikki sanovat, että he kuuluvat kirkkoon, mutta eräät varaavat sen mahdollisuuden, että pitävät toista jalkaa kirkon ulkopuolella ja toista sisäpuolella. Näille kirkko ei ole oma koti, vaan he ovat vuokralaisia.

Paavi puhui niitä kristityistä, jotka haluavat kaikkien olevan samanlaisia ja jyrkkiä kristillisissä mielipiteissään. Pyhä henki ei anna tällaista vapauksia näissä asioissa. Jeesus ei koskaan saarnannut tällaisen jäykän asenteen puolesta. Tällainen asenne ei kuulu kirkkoon. He puhuvat kristillisestä uskosta, mutta heidän asenteensa loitontaa heidät todellisesta kirkosta.

Toista tyyppiä kristillisyyttä edustavat ne, joilla on kaikesta oma mielipiteensä ja haluavat, että kirkko on eräs vaihtoehdoista. Kirkkoon kuuluminen on vain osittaista eli ollaan tavallaan osa-aikakristittyjä. Myös näillä on toinen jalka kirkon oven sisäpuolella ja toinen ulkopuolella.

Kolmatta tyyppiä edustavat spekulantit. He käyttävät kirkkoa omaksi hyödykseen. Apostilien teoissa esimerkkeinä näistä ovat Simon Noita, joka yritti ostaa Pyhän hengen vuodatustaitoa sekä Ananias ja Safira, jotka pistivät osan myymänsä maatilan rahoista piiloon, vaikka väittivät lahjoittaneensa kaiken seurakunnalle. Tämä kolmas tyyppi puhuu kristillisyydestä, mutta sydämessään käyttää kirkkoa vain omien taloudellisten etujensa ajamiseen.

Pieni lapsi, Luther ja Franciscus ovat tietyssä mielessä samanlaisia. Pieni lapsi temmeltää kotonaan nii, että paikat ovat vähällä särkyä. Hän impulsiivinen, omaperäinen, vailla johdonmukaisuutta, kaavamaisuutta ja oppirakennelmia. Aikoinaan protestantismi oli vastalause kaikkinaista uskonpakkoa, kaavamaisuutta ja huuliuskonnollisuutta vastaan. Se oli palaamista evankelisen opin puhtauteen ja välittäjälaitoksen hylkäämistä. Se oli todellista hurskautta ja Kristuksen seuraamista. Mutta pian klerikaalinen vallanhimo ja ulkonaisten muotojen kuollut palvonta sai taas jalansijan ja himmensi evankeliumin uudestaan jakaen ihmiset ensimmäisen ja toisen luokan kristittyihin.
'*
Jeesus eli kuten opetti, ei vapahtaakseen ihmiset vaan osoittaakseen kuinka on elettävä. Hän ei tehnyt vastarintaa, ei vastustanut pahaa, ei puolustanut oikeuksiaan. Hän eli niiden kanssa ja rakasti niitä, jotka tekivät hänelle pahaa. Hänen ympärillään ollut pieni seurakunta tuskin ymmärsi pääasiaa: vapautta kuolemassa ja tämän kuoleman anteeksiantamista. Se ei evankeliumeissa korostu eikä myöhemmätkään teologit ole sitä löytäneet. Vapahtajan ymmärtämistä eivät paranna papit, jotka kristillisyyttään osoittaakseen hokevat evankeliumin lauseita, kunnes ne ovat menettäneet merkityksensä.

567   Rakkaus ja hysteria
Platon käsittelee kirjoituksessaan 'Pidot' rakkautta, jolla ymmärrettiin tuolloin lähes yksinomaan miesten keskeistä suhdetta. Aleksanteri Suuri levitti helleenisen kulttuurin Välimeren itäisiin ja eteläisiin maihin, joten varmaan myös rakkausasiat ymmärrettiin Jeesuksen aikaan Juudeassa pääosin 'helleenisesti'. Ei siis ollut outoa, että Jeesus keräsi ympärilleen 12 rakasta nuorta miestä, joista rakkain oli Johannes.

Toimeentulonsa he UT:n mukaan saivat pääosin naisilta, jotka olivat heille kiitollisuuden velassa: "Hänellä oli seurassaan kaksitoista opetuslastaan sekä muutamia naisia, jotka hän oli parantanut taudeista ja vapauttanut pahojen henkien vallasta. Näitä olivat Magdalan Maria, josta hän oli ajanut ulos seitsemän pahaa henkeä, Johanna, jonka aviomies Kausas oli Herodeksen korkeita virkamiehiä, sekä Susanna. Lisäksi oli monia muita naisia, ja kaikki nämä avustivat heitä omilla varoillaan."

Kausas oli Herodeksen varainhoitaja ja siten varmaan hänen läheinen ystävänsä ja luottomiehensä. Hänen tiedetään olleen kiinnostunut Jeesuksen toimista ja halunneen tavata hänet. Tämä kannattaa panna merkille, kun puhutaan hänen myöhemmästä tuomiostaan.

Mitä tämä pahan hengen poisajaminen on, sitä ei tarkkaan selitetä, mutta ilmeisesti se liittyy jonkinlaisiin hysteeristen kohtausten hoitamiseen. Jos ei jarruta sanottavasti mielikuvitustaan, niin alemmasta kansankerroksesta tulleiden, alle 30-vuotiaitten miesten keinot viittaavat helposti luonnolliseen liikuntamuotoon, jota aikuisjumpaksikin nykymaailmassa kutsutaan.

Lääketieteen ja kirurgian tohtori Erik E. Anttinen Otavan isossa tietosanakirjassa, Encyclopedia Fennica, 1962 kirjoittaa: "hysteerisen (kreik. hysterikos = kohtua koskeva, hystera = kohtu) tilan ajateltiin syntyvän tai saavan alkunsa kohdusta. Se on sellaisten neuroottisten tilojen ryhmänimitys, jotka perustuvat poikkeavaan, sairasmieliseen mielenlaatuun, .. Hysteriaa esiintyy enemmän naisilla kuin miehillä. Hysterian oireet ovat sielullisia ja ruumiillisia. ..

Sielulliset oireet ilmenevät usein teatraalisina eleinä, huomion tavoitteluna, merkillisinä unohtamisina, demonstratiivisina tunteenpurkauksina ja toisinaan myös sekavuus- ja hämärätiloina. ..

Hysteeriset henkilöt ovat alttiita suggestiolle ja herkkiä vaikutuksille. He joutuvat sen tähden helposti mukaan kaikenlaisiin liikkeisiin, erityisesti uskonnollisiin, hurmiotuvat, ryhtyvät puhumaan kielillä jne. Toisaalta he voivat olla myös suggeroivia ja siten saavat muita herkkiä ihmisiä mukaansa."

566   Sanan äärellä     
Espanjassa nousi halloo joku vuosi sitten, kun eräs taiteilija toi taidenäyttelyyn sarjan nykyaikaan sijoittuvia teoksia, jossa puuseppä Joosefin ammatti olikin huumekuriiri, joka matkallaan tapaa tienposkessa maailman vanhinta ammattia harjoittavan Marian. Tapaamisesta syntyy Jeesus -poika, joka sotkeutuu narkkarijengiin tullen lopulta sen johtajaksi. Muistaakseni teokset ehtivät olla esillä 48 tuntia, ennen kuin se näyttely suljettiin. Meillä Toivakan kirkkomaalauksia aikoinaan myös paheksuttiin.

Jeesus suhtautui nuivasti rikkauksiin. Tämän voisi nykypäivänä tulkita myös siten, että hän näki rikkauksien pohjautuvan Jumalan luoman maailman hyväksikäyttöön suuremmassa määrin, mitä 'jokapäiväiseen leipään' kuuluu. Jeesuksen viehätys marginaaliväestöä ja lusmuilua kohtaan pistää nyky-yhteiskunnan arvomaailman koetukselle.

Jeesus kohotti lemmikeikseen aviorikkojattaren, joutilaan Marian, syntisen Magdalenan ja epäpuhtaan samarialaisnaisen. Opetuslapsinaan hänellä oli 12 hengen iskuryhmä, joka otti luvatta käyttöön toisten kuluneuvoja, silloin kun 'Herra tarvitsi sitä'. Hän ja hänen porukkansa eli naisten varoilla. Ehkä tärkein oli Herodeksen 'oikean käden', Kausaksen vaimo Johanna, jolta Jeesus oli ajanut pois seitsemän pahaa henkeä. Herodes ilmeisesti siis tunsi tarkkaankin Jeesuksen tapauksen. Kuvittelisin, että pahana hengen päästämisellä nykyään tarkoitetaan gigolotointa.

Kysymystä on myös herättänyt, oliko hääviini Kaanaassa sittenkin peräisin jonkun temppelin viinikellarista, jossa jumalan miehet kuivin suin ja epäilevin mielin ihmettelivät vajetta ja huhuja Kaanaan remuhäitä. Tai tulivatko vuorisaarnan ylimääräiset kalat sitten Jaakobin ja Johanneksen isän, Sebedeuksen lähialueen kalastuslaitokselta. Leivänhankinta oli etukäteen hoidettu Juudaksen verkoston kautta.

565   La Paloma
Valkokyyhky oli 2500 vuotta sitten tuntematon laji Euroopassa mutta yleinen kirjekyyhky Persiassa. Kuningas Dareios I lähetti joukkonsa, sotapäällikkönä lähisukulaisensa Mardonius, rankaisemaan ateenalaisia, koska nämä olivat tukeneet joonialaisten kansannousua persialaisia vastaan. Yksi Mardoniuksen laivoista joutui Athos vuoren luona merihätään ja upposi. Rannalla olevat kreikkalaiset näkivät vain heille oudon valkoisen kyyhkysen pelastuvan ja nousevan vedenpinnan alle painuvasta laivasta. Tästä lähti myytti, jonka mukaan valkoinen kyyhkynen tuo viimeisen rakkausviestin hukkuvalta merimieheltä. Se samalla ilmentää yksinäisyyttä, kuolemaa ja rakkautta.

Ranskan vallankumous levisi myös sen siirtomaihin, joista vaurain oli Saint-Domingue (Haiti), jonne vallankumous heijastui orjakapinan puhkeamisena 1791. Ranskalaisista ne, jotka pystyivät, pakenivat Kuubaan vieden mukanaan muun muassa kansantanssinsa (contradanza). Havannan alueella tästä yhdessä paikallisten vaikutteiden kanssa kehittyi habanera, joka kulkeutui merenkulun mukana niin Argentiinaan kuin Eurooppaan. Se oli yhtenä osana tangon synnyssä.

Espanjalainen baskisäveltäjä Sebastián Iradier (myöhemmin Yradier) vieraili Kuubassa 1861 ja palattuaan sieltä kotimaahansa sävelsi pari vuotta myöhemmin "La Paloman". Kuubalainen habanera on sen rytmissä voimakkaasti ja tunnusomaisesti esillä. Säveltäjä kuoli joulukuussa 1865 hämärissä oloissa.

"La Paloma" saavutti suurta suosiota aluksi Meksikossa, mutta levisi nopeasti kautta koko maailman. Monin paikoin kuten esimerkiksi Afganistanissa, Espanjassa, Hawaijilla, Filippiineillä, Saksassa, Romaniassa, Zanzibarissa ja Goalla se saavutti kansanlaulun statuksen. Sen suosio on käynyt 150 olemassaolovuoden aikana niin aallon harjalla kuin joskus pohjassa, mutta koskaan se ei ole uponnut. Voidaan hyvällä syyllä sanoa, että se on ollut ensimmäinen maailmanlaajuinen hittituote ja vedonnut kaikkiin artisteihin oli heidän taustansa sitten mikä tahansa.

Itävallan keisarin Frans Joosefin nuorempi veli, arkkiherttua Maksimilian otti vastaan Ranskan Napoleon III:n tarjoaman mahdollisuuden saada Meksikon kruunu. Hänen Meksikon keisariutensa päättyi teloitukseen 1867. Koska "La Palomaa" oli erityisen suosittu Meksikossa, niin tästä syystä Itävallan laivastossa sen soittaminen oli kielletty.

"La Palomasta" on yli 1000 täysin erilaista sovitusta ja muunnelmaa kuten Ranskan tasavaltalaiskaartin kunniamarssi, Bisetin Carmen Habanera, Elvis Presley "No More", Beatles ”Yesterday” , pop musiikkia, sotilassoittoa, kansanlauluja jne. Ei myöskään pidä unohtaa Kari Tapion "Valkokyyhkyä", jonka mm. Laila Kinnunen ja Olavi Virta olivat häntä ennen äänittäneet. Lavoilla tanssitaan nämä kaikki sovitukset useimmiten suomalaisena tangona.

564   Pieni polku, Caminito     
Caminito (sävel Filiberto, sanat Peñaloza) on "La cumparsitan" ja "El choclon" jälkeen menestyksekkäin tango. Caminiton ensiesitys tapahtui kansallisissa laulukilpailuissa 1926. La Nacion-lehden mukaan tango sai lämpimän vastaanoton, mutta Filiberto tulkitsi vihellykset buuaukseksi ja oli hyvin loukkaantunut. Sanojensa mukaan tapahtui sama mitä Bizetin Carmenin ensiesityksessä.

Oscar Juan de Dios Filiberto (1885 -1964 ) syntyi Buenos Airesissa La Bocan kaupunginosassa (Pikku-Italia) eräässä vuokra-asunnossa. Hänen isänsä Juan Filiberti "Mascarilla" ('Pikku naamio', huom. pieni ero sukunimissä) oli alueensa yksi parhaista tangotanssijoista. Suku oli lähtöisin Italiasta Genovan alueelta.

Huonon käytöksen vuoksi hänen koulunkäyntinsä katkesi 9-vuotiaana. Työura alkoi kengänkiillottajana ja jatkui sitten katukaupustelijana, päätyen jossakin vaiheessa kauppa-apulaiseksi. Pelätty ja kunnioitettu poikasakin johtaja hän oli siinä 13-14 vuoden iässä. Myöhemmin hän meni lastaus- ja purkaustöihin satamaan ja sieltä kirvesmieheksi, myöhemmin metalliasentajaksi Mihanovichin telakalle. Hänen ensimmäinen musiikin opettajansa oli telakalla kirvesmiehenä toimiva työkaveri. Hänen aatemaailmansa muuttui samalla anarkistiseen suuntaan sekä siinä sivussa hän oli mukana jätkäbändissä.

Eräs kaveri antoi Filibertolle lipun oopperaan (Ponchielli: La Gioconda). Filiberton mielestä laulu ja soitto eivät oikein kohdanneet. Kaveri totesi, ettei Filiberto ymmärrä musiikista mitään, mikä totuutena loukkasi Filiberton itsetuntoa siinä määrin, että se muutti hänen tulevaisuuttaan. Hän meni laiteapumieheksi Colon-teatteriin ja siellä hän tutustui jumaloimaansa Beethovenin 9. sinfoniaan. Teatterista hän meni 25 vuotiaana konservatorioon, missä hänen pääinstrumenttinaan oli urut. Koskettimien soittaminen työn jäykistämillä ja suurentamilla sormenpökäleillä ei ollut aluksi vallan helppoa.

Purkaustelakka oli niitä saastuneimpia alueita ja sairastuminen muutamassa vuodessa oli lähes vakiota. Terveydellisistä syistä myös Filiberto muutti tervehtymään noin 1000 km Buenos Airesista länteen olevaan Guaymallénin kaupunkiin Mendozan maakuntaan Andien juurelle. Ensimmäinen tangosävellyksensä nimeksi tuli siten Guaymallén (1915). Aikanaan kuuluisin lienee kuitenkin "Malevaje" (alamaailma). Aihe oli tuttu poikavuosilta.

Telakalla ollessaan työmatka kulki La Bocassa erään korttelin poikki pitkin kapeaa oikotietä, jonka varrella eräästä talosta tulevat sievän tytön iloiset tervehdykset inspiroivat Caminiton ensi tahdit. Sävellys oli valmis vasta kymmenkunta vuotta myöhemmin eli1923. Sanat löytyivät vasta kolmen vuoden päästä Floridankatu 300 sijaitsevasta teehuoneesta, missä säveltäjän vuosien takainen ystävä, runoilija Gabino Coria Peñaloza antoi 1903 kirjoittamansa runonsa sävellyksen sanoiksi ehdolla, ettei tekstiin kosketa.

Gabino Coria Peñaloza (1881 - 1975) oli kirjailija ja runoilija. Hän vieraili 21-vuotiaana tuttavansa luona Mendozan maakunnassa. Siellä hän tapasi Maria-nimisen nuoren musiikkia opettavan kotiopettajattaren ja ihastus oli molemmin puoleinen. Emäntänsä luona Marian asunnolle johti pieni apiloiden reunustama polku, jota nuoripari usein kulki käsi kädessä. Eron hetki koitti aikanaan, kun Peñalozan piti lähteä San Juaniin, mutta hän lupasi tulla pian takaisin. Ero kesti kuitenkin yli vuoden ja ikävöivän Marian vanhemmat lähettivät tämän sillä välin toiselle paikkakunnalle. Kun Peñaloza palasi, Maria oli poissa. Hän ei tiennyt edes Marian sukunimeä eikä sitäkään, minne tämä oli mennyt. Oli vuosi 1903 ja Peñaloza purki surunsa runoksi:
Desde que se fue / nunca más volvió, / seguiré sus pasos, / Caminito, adiós... (Hän meni pois / eikä koskaan enää palanut / seuraan hänen jalanjälkiään / hyvästi pieni polku)

Tapani Kansan levyllä 'Päivä jolloin rakastat' raita 11 nimeltään Pikku tie ja alkaa sanoin:
'Pikku tie, jonka viita jo peitti, sinä meidänkin näit pois peittyneen ..

Lähde: http://www.todotango.com

563   Pieni karnevaalimarssi, La Cumparsita

Pari vuotta sitten kävin pyhiinvaellusmatkalla Caminito kadulla (Buenos Aires) sekä Itsenäisyydenaukiolla (Montevideossa). Vasemmassa kuvassa on näkymä itsenäisyyden aukiolta kohti '18 heinäkuuta' puistokatua eli paikkaa, missä sijaitsi Confitería La Giralda (kuva oikealla) ennen vuotta 1928, jolloin kahvilan paikalle rakennettiin vasemmassa kuvassa palmujen takana häämöttävä Salvon palatsi. Giraldan kahvilassa soitettiin ensi kerran La Cumparsita (1916 tai 1917). Piti käydä Buenos Airesista päivän reissulla Uruguayn puolella kunnioittamassa Gerardo Hernán Matos Rodríguezin (1897 – 1948) aikaansaannosta. Matkan anti meni vähän samaan kategoriaan kuin kirjoittajan katse vasemmassa kuvassa eli Urugyayn 'isän' Jose Artigasin hevon takapäähän. Taustalla palmujen takana on Salvon palatsin sisääntulo, jonka aulassa vahtimestari näytti seinässä olevaa kahta naulanreikää. Pari vuotta aiemmin siinä oli kuulemma roikkunut La Cumparsitasta kertova plakaatti.

Tunnettu orkesterinjohtaja Roberto Firpo Buenos Airesista vieraili 1917 Montevideossa kahvila La Giraldassa. Sinne tuli joukko nuoria arkkitehtiopiskelijoita, jotka tauolla toivat Firpolle erään marssin nuotit ja jota olivat ajatelleet esittää karnevaalikulkueessa. Säveltäjä itse ei kehdannut tulla maestron luo vaan jäi nujuamaan ovenpieleen. Tällaisesta karnevaalikulkueesta paikalliset käyttävät sanaa la comparsa, joten säveltäjä oli antanut kappaleelle nimen La Cumparsita, pieni karnevaalimarssi.

Ensi kerran Firpo ehti soittamaan kappaleen vasta viikon päästä. Silloin käännettiin uusi lehti tangon historiassa eikä Rodríguez valmistunut arkkitehdiksi.

Firpon mukaan alkuperäinen sävellys oli niin alkeellinen ja vajaa, että hänen piti täydentää sitä ottamalla paloja omasta tangostaan La gaucha Manuelasta ja Verdin oopperasta Miserere. Ts. La Cumparsita oli ainakin aluksi Rodiguezin, Firpon ja Verdin musiikkia.

Se La Cumparsita, joka on meille tuttu, ei ole alkuperäinen, vaan ilman tekijän lupaa Contursin ja Maronin sanoittama ja parantelema versio vuodelta 1924. Oikeutta käytiinkin sitten Rodiguezin kuolemaan asti.

Kappale 'Hiljaa yössä' on Tapio Kullervo Lahtisen käännös Contursin ja Maronin La Cumparsitasta ja sen äänittivät Olavi Virta ja Metro-Tytöt 28.5.1953.

562   Latinalaisen musiikin juurilla     
Orjakauppa
Kun espanjalaisten raakuus oli tappanut suurimman osan alkuperäisestä intiaaniväestöstä Karibian alueella eli Länsi-Intiassa, piti kultakaivosten ja plantaasien orjatyövoima tuoda Afrikasta. Yaruban valtava kuningaskunta oli ehkä keskeisin alue, josta orjat ryöstettiin. Se sijaitsi nykyisen Nigerian kahta puolta ja toisella nimellä sitä kutsuttiin vielä 1900-luvun alkupuolella Orjarannikoksi (kuvan alueet b ja c). Toinen suuri alue menee etelämmäksi eli nykyisen Zairen ja Angolan tienoille (kuvan alue d). Näillä kummakin alueella oli lukuisia eri heimoja, joilla kaikilla oli omat uskontonsa ja kulttuurinsa. Varsinkin Yaruban kulttuurin tietään olleen varsin korkealla tasolla. Pohjoisempana oli sitten alue, jonka keskuksena oli nykyinen Senegal (kuvan alue a). Kaikkien näiden alueiden kulttuuri- ja kielierot toisiinsa nähden olivat valtavat.

Ensimmäinen orjalaiva Espanjan hallitsemille Länsi-Intian saarille tuli 1506. Keskimäärin 1500-luvun alkupuoliskolla tänne tuotiin 500 orjaa vuodessa, 1700-luvulla 4000 ja 1800-luvun alkupuoliskolla orjakauppa kiellettiin, mutta täysin se ei vielä loppunut. Länsi-Intia oli orjakaupan keskus, jonne arvioidaan tuodun kaikkiaan 1,5 miljoonaa neekeriorjaa ja josta myös kulki reitti Pohjois-Amerikkaan. Ensimmäinen orjalaiva Virginiaan tuli 1619. Portugalin hallinnoimille alueille (Brasilia) tuotiin samaan aikaan 3,5 miljoonaa neekeriorjaa. Kaikkiaan Afrikasta lähti, arviolta 10 miljoonaa orjaa, joista perille pääsi 8 miljoonaa. Tämä kuvannee merimatkan ankaruutta.

Argentiinassa vuodesta 1813 orjien jälkeläiset syntyivät vapaina ja orjat vapautuivat, kun 1853 hyväksyttiin perustuslaki. Esimerkiksi USA:ssa tämä tapahtui 1863, Brasiliassa 1871 ja Kuubassa 1886. (Venäjällä maaorjat vapautuivat 1861.)

Taloudellinen kolmikanta Euroopan, Amerikan ja Afrikan välillä toimi siten, että työvoima tuli Afrikasta, tuotanto tapahtui Amerikassa ja puuvillan ja sokerin kulutus Euroopassa. Aluksi isännät sekoittivat eri puolilta tulleet orjat, mutta henkinen rasite oli niin suuri, että orjat eivät sitä kestäneet, jolloin työteho laski ja kuolleisuus kasvoi. Siksi siirryttiin etniseen jakoon. Samasta syystä isännät sallivat orjien säilyttää melko pitkälle omat musiikkinsa ja uskonnolliset rituaalinsa, mikä usein tarkoitti samaa. Harvoin näkee pohdintoja siitä, mikä merkitys musiikilla on ollut uskonnossa ja näiden yhteinen merkitys selviytymisessä ankeissa oloissa.

Uusi kulttuurisekoitus
Neekeriorjien taustat selittävät paljon, miksi on syntynyt niin erilaisia kulttuurimuotoja. Yhtä suuri merkitys varmaan oli myös Euroopasta ja muualta tulleiden siirtolaisten mukanaan tuomilla kulttuuriperiteillä. Tätä puolta ei tässä kosketeta. Karibian alueella orjarannikon Yaruban kulttuurilla on varmaan ollut suuri painoarvo salsaan ja rumbaan sekä myös jazziin, kun taas todennäköisesti Kongo-joen eteläpuolelta tulleet traditiot vaikuttivat tangon ja samban muotoutumiseen.

Vahvimpia uskonnollisia afrikkalaisia traditioita olivat santeria, abakwa ja palo (monte). Esimerkiksi santerian seremonioihin kuuluivat uhri, parannus, rukous ja jumalan omistukseen pääsy. Katolinen kirkko otti orjiin varsin joustavan asenteen ja salli osittain heidän vanhat traditionsa, jolloin kristilliset jumalat ja pyhimykset sekaantuivat pakanallisten jumalien kanssa.

Rummut olivat uskonnollisissa seremonioissa tärkeitä, sillä niillä otettiin yhteys jumaliin. Kaikkein pyhintä rumpua ei seurakuntalaisille edes näytetty, vaan sitä soitettiin verhon takana. Uskonnollinen musiikki muuttui vähitellen puoliuskonnolliseksi ja siitä maallistui vallaten yleiset tanssipaikat siinä määrin, että isot gongarummutkin tulivat kaikkien nähtäville, mutta vasta oikeastaan1900-luvun puolella. Erilaiset muut äänilähteet, kuten kellot, helistimet, quirot jne, kuuluivat varsinaiseen seremoniaan, missä hengiltä (orishat) pyydettiin apua maallisiin pulmiin.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Santeria
http://www.afrocubaweb.com/abakwa/abakua.htm
http://www.lehto-ry.org/voodoo.html


561   Syntisäkki
Ei pitäisi mennä lukemaan naistenlehtiä, ei ainakaan muotilehtiä. Näin keväällä ajatukset ja sanat karkaavat helposti kontrollista, teot sentään jo tällä iällä pysyvät hallinnassa. Nyt kun Atropos jo klinksuttelee saksiaan silpaistaakseen elämänlankani, alkavat vailla Jumalan kirkkautta olevat ajatukseni huolestuttaa. 'Ajatuksissa, sanoissa tai teoissa' laitetaan nimittäin samaan kategoriaan. Kun kevään muoti on tarkoitettu tuomaan mieleen elämänsä keväässä keikistelevän, hieman ehkä kaupallista leimaa omaavan säihkysäären, niin aatoksen ristiaallokon laineet vellovat korkeina.

Näitä asioita pohdiskelen yön hiljaisina hetkinä, kun odottelen nukkumatin saapumista. Lohtua eivät ainakaan tuo kirjan sanat: ”Jokainen, joka katsoo naista niin, että alkaa himoita häntä, on jo sydämessään tehnyt aviorikoksen hänen kanssaan.” (Matt 5:28)

Kolikon toinen puoli on se, että innovaatioiden aikaansaajat eivät taida olla yhtään paremmassa asemassa, sillä sanan mukaan: ”Mutta jos joku johdattaa lankeemukseen yhdenkin näistä vähäisistä, jotka uskovat minuun, hänelle olisi parempi, että hänen kaulaansa pantaisiin myllynkivi ja hänet upotettaisiin meren syvyyteen.” (Matt 18:6)

Tilanteesta en osaa vetää muuta johtopäätöstä kuin, että pahimmassa tapauksessa siellä me sitten aidan väärällä puolella molemmat syntisäkit toisiamme lohduttaen. Ei tässä kai auta roomalaisten sanalaskukaan: Pitää noudattaa kohtuutta ja lakata teeskentelemästä hyveellistä, jos sitä kerran ei ole.

560   El Choclo, Kiss of Fire, Tulisuudelma, Sataman tango     
Ensimmäisen maailmansodan aikaan, jolloin vielä upporikkaista sanottiin, että rikas kuin argentiinalainen, eräs merkittävä henkilö Argentiinasta oli virallisella valtiovierailulla Saksassa. Viralliseen seremoniaan kuuluu tietysti kansallishymni. Se soitettiin. Jälkikäteen selvisi myös isännille, että soitettu kappale oli El Choclo.

Tarkkaan ei tiedetä, milloin Ángel Villoldo sävelsi tangon El choclo, mutta ensi kerran kappale esitettiin vuonna 1903 Buenos Airesin ravintolassa "El Ameiricano", tosin kuulutettiin sen olevan kriolitanssia, koska talon isäntä ei pitänyt tangosta. Edelleen elää myytti, että sävellysvuosi oli 1898.

Ángel Villoldon sisar, Irene Villoldo, on myöhemmin kertonut, että El Choclo oli olemassa oleva lain rajan kahta puolta kulkeva, lähinnä parituksella elantonsa ansainut punatukkainen mies, joka vaikutti Lavallen kaupunginosassa. Sana el choclo tarkoittaa maissin tähkää, arkikielessä sillä on toinenkin mekitys. Koska tähkän päässä kasvaa punaisia ohuita kuituja, niin punapäiset miehet usein saivat tämän lempinimen.

Kun Villoldo 1905 kirjoitti sanat tähän tangoonsa, ei hän millään lailla vihjannut tähän parittajaan. Vasta vuonna 1947 tango sai Enrique Santos Discépolon maailmanmainetta niittäneet sanat: 'Con este tango que es burlón y compadrito ..'. Ensimmäisen kerran sen lauloi Libertad Lamarque meksikkolaisessa elokuvassa "Gran casino". Elokuvan ohjasi Luis Buñuel ja pääosassa oli Tita Merello.

Kiss of Fire eli Tulisuudelma, tunnetaan amerikkalaisena tangona, tekijöiksi vuonna 1952 merkittiin Lester Alien ja Robert Hill. Kenellekään, joka oli kuullut Ángel Villoldon 'El Choclon', ei jäänyt epäselväksi, että he olivat kopioineet melodian Villoldolta. Louis Armstrong äänitti tämän Kiss of Fire kopioversion 19.3.1955 ja siitä tuli menestys. Samanniminen elokuva ilmestyi myös loppuvuodesta. Tämän jälkeen pääsivätkin asianajat töihin, sillä tekijänoikeuksista käytiin ankara kiista, jonka pääosin voitti Argentiinalainen osapuoli.

Olavi Virran 200:sta tangoäänitteestä Tulisuudelma on tunnetuin ja rakastetuin tango. Vuonna 1953 yhdessä Metro-Tyttöjen kanssa Virta äänitti tämän kappaleen, johon Tapio Kullervo Lahtinen eli 'Kullervo' oli laatinut sanat, jotka noudattivat melko tarkkaan Alien & Hillin englanninkielistä versiota.

Niin että miksikö El Choclo tuli puheeksi? Meitä oli kolme paria Soukan palvelutalolla pitämässä vanhuksille pientä tanssituokiota iltapäiväkahvin lomassa. Tangoksi olimme valinneet tämän.

(Kommenttini US) | Piti oikein lähteä katsomaan, mistä olin mahtanut vetäistä noita päivämääriä. En enää löytänyt lähteitäni, mutta ilmeisesti mainitsemani Amstrongin versio ei ollut ensimmäinen hänen levytyksensä. Sataman tango on Tapani Kansan esitys vuodelta 1999, käännöksen Discepolon sanoista on tehnyt Ahti Taponen. Levyn rakenne muistuttaa kovasti Julio Iglesiasin levyä 'Tango' vuodelta 1996. Vahinko, ettei T. Kansan levy saanut kovin suopeaa vastaanottoa, minusta se on hyvä levy.

559   Rakkauden antropologiaa
US Vapaavuoro 15.2.2014 18:56 Jaakko Korpi-Anttila (poistettu framilta)

Zeus, tuo salaman herra, on minun lisäkseni myös melko tihrusilmäinen, koska salaman osumatarkkuus alkaa olla sitä sun tätä. Väärämielisiä ihmisiä ei salama juuri koskaan tavoita. Sen sijaan Amorin jousipyssy on kehittynyt vuosituhansien saatossa, jos tiedelehti Quon kuvaan on luottamista. Näyttää Amor ottaneen kiikarilla varustetun jalkajousen entisen kuusenoksakaaren sijaan. Näin rakkauden nuoli tänä keväänä osuu oikeaan kohteeseensa melkoisella varmuudella.

Rakastuvatko miehet ja naiset samalla tavoin? Tieteellisesti on pyritty selvittämään kumpi osapuoli rakkausasioissa intohimossaan riskeeraa enemmän, kumpi kärsii enemmän ja kumpi tekee enemmän tyhmyykisä. Tutkimukset paljastavat, että pareista 70%:lla miehet ovat niitä, joille halut syttyvät ensin ja he myös ilmaisevat sen ensin.

Romanssi alkaa katseesta. Keskimäärin neljä sekuntia riittää ja mies on myyty, naiset tarvitsevat tähän yli kahdeksan sekunnin katsekontaktin. Naisilla ihastumismekanismi on hieman toisenlainen. Rakastuminen ensi silmäyksellä on miesten keskuudessa 40 % suurempaa kuin naisten.

Miehillä ihastumisen yhteydessä aktivoituvat voimakkaasti aivojen näköalueet, kun taas naisilla aktivoituvat enemmän muistialueet. Perustunee evoluutioon, sillä kivikautismiehen piti nopeasti arvioida pystyykö nainen antamaan hänelle terveitä lapsia ja naisen piti arvioida muistissa oleviin malleihin tukeutuen pystyykö mies olemaan hyvä isä ja puoliso. Tämä otti enemmän aikaa kuin miehen pika-arvio.

Keskimäärin mies ehdottaa tapaamista sisätiloihin jo kuukauden tuttavuuden jälkeen, kun taas nainen on valmis paljastamaan tunteensa vasta kolmen kuukauden jälkeen. Rakkausasioissa ei pidä hätäillä. Ensikiihkossaan erityisesti miehet syyllistyvät tähän virheeseen tulkitessaan naisen viestittämät signaalit liian eroottisiksi tai muutoin väärin.

Kevät koittaa.

558   Joka pimeydessä vaeltaa     
Kerrostalon kolme naapurirouvaa olivat päättäneet mennä yhdessä ravintolaan rentoutumaan ja palatessaan illalla myöhään huomasivat, että rappukäytävän valo oli mennyt pimeäksi. Kun porraskäytävä oli kuitenkin tuttu, niin lähtivät kiipeämään ylös lähes pimeässä. Heti seuraavassa kerroksessa kompastuivat röhjöttävään mieheen.

Ensimmäinen naisista tunnusteli miehen päätä ja totesi: ”Tuuhea tukka, Toivo se ei ole”. Toinen avasi miehen kaulusnappeja, kokeili rintaa ja sanoi: ”Tuuheat rintakarvat, Usko se ei ole”. Kolmas avasi miehen vetoketjua ja tunnusteltuaan kuiskasi: "Ei asu tässä rappukäytävässä."

*2014*
Monica Lewinsky on nyt 40v.
Vanha juttu Bill Clintonin ja Monica Lewinskyn suhmuronnista. Oikeudessa tuomari kysyi, oliko Lewinskyä ohjattu puhumaan oikeudessa tietyllä tavalla, johon Clinton vastasi: "En minä sanoja hänen suuhunsa ole pannut."

557   Kevät koittaa vaaleineen 3.1.2014
Ammatti-ihminen on yleensä yhteiskunnassa haluttua pääomaa. Mutta ei tämäkään aivan haasteetonta ole. Asiantuntija ja ammattilainen on usein liiaksi ammattipiirinsä lumoissa ja osittain siksi yksipuolisen rajoittunut sekä perinteidensä orja. Hän tietää asiastaan liian paljon yksityiskohtia pystyäkseen pitämään ne koossa ja ilmaistakseen selkokielisesti. Tietomassa on jo taakkana hedelmälliselle ajattelulle ja tuottavalle toiminnalle.

Ammattipoliitikolla on vastaavat luutuneet rasitteet: ideologia, puolue ja oma hupeneva kannatus. Nämä tekevät sen, että on toimittava ja esitettävä asioita ahtaasta näkökulmasta ilman uusiutumisen mahdollisuuksia.

Historian lehdille on kautta aikojen päässeet amatöörit ja muut diletantit. Oluenpanija Joule, lasinhioja Fraunhofer ja kirjansitoja Faraday fysiikassa sekä pappi Mendel biologiassa ovat esimerkkejä menestyneistä harrasteljoista. Politiikan puolella näitä intohimoisia harrastelijoita sanotaan kansan villitsijöiksi ja menestyneitä demagogeja myöhemmin valtiomiehiksi.

Köyhyyden tavallisina seuralaisina ovat nälkä, vilu ja sairaudet. Pakon sanelemana köyhyys tekee rohkeaksi ja luo valmiuksia asenteiden ja perinteiden muuttamiselle. Demokratiassa voitolle yleensä pääsee se totuus, joka saa eniten kannatusta; köyhiä kriisiaikana riittää. Totuus ja toivo ovat poliittisessa kielessä usein sama asia, samoin kuin antiikissa kaupankäynti ja varastaminen.

Kaikilla asioilla on elinkaarensa: kasveilla, ihmisillä, kulttuureilla, ideologioilla, puolueilla ja jopa poliitikoilla. Rakennemuutos viimeistään näyttää, mitkä ja ketkä ovat elinkaarensa loppupäässä ja myös sen ketkä hyppäävät ensimmäisenä uppoavasta laivasta vapaaehtoisesti pelastusrenkaineen (vuoden palkka, uusi virka, ..).

556   Silmänkääntötemppu     
Nuoruudessani radiossa pyöri kansan rakastama ohjelma "Kankkulan kaivolla". Sieltä muistuu mieleeni seuraava moneen tämän päivän huippupoliitikkoonkin sovellettavissa oleva otos:

Fakiiri yleisölle: "Teen nyt silmänkääntötempun."
Hiljaisuus
Yleisöstä: "No, miltä näyttää?"
Fakiiri (empien): "Tyhjältä näyttää!"

555   Esa-Pekka Salonen
Työttömien avustamiseksi perustetun aikakauslehden lokakuun puolivälin numerossa (Apu No.42, 17.10.13 ss. 18-23) oli viidellä sivulla tarinaa suomalaisesta kuuluisasta uupuneen eliittikulttuurin edustajasta. Katson oikeudekseni närkästyä kirjoituksessa esitettyjen mielipiteiden sävystä. Irvaili meille tavallisille tallaajille, jotka emme osaa käydä syvällistä keskustelua twitterissä tai pohtia tajunnan räjäyttäviä taiteellisfilosofia kysymyksiä öisillä kapakkakierroksilla ryyppykavereiden kanssa. Ainakin vessan seinien kirjoitukset tuntuvat olevan hänelle tuttuja, koska niihin viittaa. Itse en viimeiseen 40 vuoteen muista käyneeni sen tasoisissa käsienpesupaikoissa, missä on kirjoituksia seinissä, mutta pitäähän sitä suuruuksien joskus laskeutua koturneiltaan.

Kritiikki yleensä syntyy luomiskyvyn puutteesta, mutta tässä siitä ei pitäisi olla kyse, vaan enempi makudiktatuurista. Syvällistä, hedelmällistä ja hyväksyttävää on vain keskustelu, jossa ollaan maestron kanssa samaa mieltä. Oikeaa kulttuuria on vain se, mikä itse edustaa ja missä itse on spesialisti, sitä ei ole syytä kenenkään kannata kyseenalaistaa, ei ainakaan kulttuuriministerin

Jos muualla maailmalla kaupallisen kulttuuri elää ulkopuolella valtion tuen ja sen tarjoaminen meillä edellyttää yhteiskunnalta noin 90% tukea kokonaiskuluista, niin tuntuu oudolta tässä taloudellisessa tilanteessa tällaisen menettelyn vaatiminen. Laajojen kansankerrosten mielen ylentämiseksi löytyy yhteiskunnalle paljon halvempiakin, tehokkaampia ja kattavampia keinoja kuin joku klassinen musiikki livenä tykötarpeineen.

Kulmakarvat nousevat varmaan muillakin kuin minulla, kun kulttuurimme soihdunkantaja, jonka yhteiskuntamme on ilmaiseksi kouluttanut, viitsii julkisesti räksyttää tavallisia maamiehiään, vaikka samaan hengenvetoon vakuuttaa olevan sydämessään mitä suurin patriootti. Jotenkin tässä on tekopyhyyden ja hurskastelun makua ja tällainen ajattelutapa muistuttaa enempi kirkasta valonsädettä, joka on kulkenut kahden toisiaan vastaan kohtisuorassa olevan polarisaatiohilan läpi.

554   Talvivaara     
Ensimmäinen työpaikkani 'valmiina' oli silloisella Sotkamon talkkitehtaalla, joka silloin omisti myös Talvivaaran kaivosvarauksen. Haikailimme sieltä magnesiittia (tulenkestävien materiaalien raaka-aine). Se ei onnistunut, kun haitta-aineista hiili (mustaliuske) ja nikkeli istuivat niin tiukasti, ettemme päässeet niistä eroon. Luovuimme oikeuksista, jotka taisivat kiertää myös, Geologisen tutkimuslaitoksen, Kajaani Oy:n ja Outokumpu Oy:n käsissä.

En ole varma, mutta luulen, että Perä osti oikeudet Outokumpu Oy:ltä eikä valtiolta, mutta voin hyvinkin olla väärässä, kuin myös siinä, että Outokumpu 'jätti' itselleen kohtuullisen osuuden tulevan yrityksen osakkeista. Prosessia on paljo kehitelty Outokummun laboratorioissa, joten heillä on aika paljon tietoa asiasta, vaikka eivät sillä tiedolla rehvastele. Aina voidaan kysyä, miksi alan johtaja luopui malmikentistään?

PS. Jos muistelee Outokummun historiaa, niin kolmen konkurssin kautta siitä vasta tuli suuryritys. Hiihtääkö Talvivaara samaa hyvin hiekoitettua latua perässä?

553   Guggenheim-säätiö
Museot perinteisesti ovat toimimattomien jumalien sekä heidän kuviensa ja ideoittensa kaatopaikkoja, joissa ei ole tarjolla muita elämyksiä kuin katsella kivettymiskuoleman saaneita kuvia.

Guggenheim-säätiön hankeryhmä (G-miehet) toistaa juopuneen mielipuolen tavoin vuoden takaisia lauseitaan, tavoitellen samalla tunteella ja samoilla lupauksilla päättäjien suosiota kaikin keinoin. Nykytaiteessa ilmenee vahvaa taiteellista uupumusta erityisesti sen vuoksi, koska se on edennyt tavattoman kauas tavallisesta kuluttajasta ja palvelee vain äärettömän ohutta kansan kerrosta ja ne jotka maksavat taiteen eivät käytännössä pääse hyödyntämään sitä. On syntynyt pieni ja äänekäs ammattimaisen nykytaiteen nautiskelijoiden kasti, joka vaatii paarialuokalta ilmaista palvelua.

Käsittääkseni G-miehet luottavat siihen, että imarrellut ja hyvin syötetyt kaupungin ja valtion johtavat virkamiehet potevat sen verran ajatuksen niukkuutta, etteivät vaivaudu näkemään G-säätiön intressien ja vähemmän rehellisten perustelujen yli. Sen vuoksi G-ryhmän toimintastrategiana on olla koko ajan äänessä, jotta näyttäisi siltä, että hankkeen rahoituksesta vastaavat päättäjät vaiti ollen muka hyväksyisivät sen.

G-miesryhmä on tietenkin pyritty tekemään niin arvovaltaiseksi, etteivät kohderyhmäläiset rohkene olla eri mieltä heidän näkemyksistään. Tuntuu merkilliseltä, että tällaisessa taloudellisessa tilanteessa edes rohjetaan pyytää valtiota tällaisen ylellisyysesineen hankintaan mukaan. Röyhkeydelä ei ole mitään rajaa!

552   Hyviä syitä lähteä kadulle marssimaan     
Huolimatta kulttuuri- ja maantieteellisistä eroista protesteilla on eräitä yhteisiä piirteitä, joista alla 10 tavanomaisinta.
1. Yleinen tyytymättömyys. Maailman keskiluokka elää parhaillaan yleisen tyytymättömyyden aikakautta. Miljoonat vihaiset ihmiset kehittyneimmistä ja nousevista maista tulevat kadulle osoittamaan mieltään.
2. Historiallinen ulottuvuus. Lähihistoriasta muistetaan suuria liikehdintäaaltoja kuten kulttuurivallankumous 1968 ja kommunismin kaatuminen 1989.
3. Tarpeiden kasvu. Kasvavan kysynnän kirjo on valtava ja se luo paineita hallituksille hoitaa kansalaisten yleistä hyvinvointia ja tyydyttää heidän tarpeitaan.
4. Institutionaaliset vaihe-erot. Samuel Huntington aikoinaan totesi, että vallankumous nousee nopeiden sosiaalisten muutosten ja hitaiden institutionaalisten muutosten yhteentörmäyksestä.
5. Koulutuksen kasvu. Tietoisuus ja sosiaalinen liikehdintä ovat myös seurausta siitä, että keskiluokka on entistä lukeneempaa ja sillä on suuremmat odotukset kuin aiemmin.
6. Kipinä. Protestit lähtevät liikkeelle jostakin yksittäisestä tapahtumasta tai jonkin sektorin yksittäisestä vaatimuksesta. Brasiliassa mellakat lähtivät liikkeelle bussimaksun nostosta ja Turkissa toripuiston säilyttämisestä.
7. Nousuvesi-ilmiö. Arvioidaan, että maailman keskiluokan määrä kasvaa seuraavan seitsemän vuoden aikana kahdella miljardilla henkilöllä.
8. Liittolaisten puuttuminen toistaiseksi. Vaatimusten lujittamiseksi ihmisten on tehtävä asiastaan yhteinen muiden sosiaalisten luokkien kanssa, kuten tapahtui suurten vallankumousten aikaan.
9. Kiinalaisten pettymys. Kiinassa keskiluokkien kasvu on nopeinta, mikä tulee aiheuttamaan maan vakauteen syvälle käyviä seuraamuksia.
10. Ruletti. Protestit lähtevät pursuamaan hyvin sattumanvaraisesti niin ajallisesti kuin paikallisesti ilman, että sen paremmin yksittäinen kansalainen tai hallitus sen pystyisi ennakkoon näkemään.

Joidenkin tarkkailijoiden mielestä nouseva keskiluokka torjuu globalisaation ja marssit olisivat siten aina suunnattu tietyn maan puutteiden korjaamiseen. On hyvin vaikeaa ennustaa, missä kehittyy sellaisia suuria mielenosoituksia, jotka antavat uutta väriä globaalille kaupunkimaisemalle. Hallitukset, jotka yrittävät hiljentää mielenosoitukset väkivaltaisesti, toimivat yhtä viisaasti kuin, jos bensiiniä heitetään tuleen sen sammuttamiseksi.

Vuosi 2011 on symbolina keskiluokkien äänen saattamiseksi kuuluville. Silloin arabikevät kaatoi kolme hallitusta ja Espanjasta lähtenyt kiukku talousrikoksia kohtaan levisi USA:an ja ' Wall Streetin valtaus' oli tosiasia.

551   Urheilun syntyjä syviä
Suomi ei oikein pärjää missään perinteisessä urheilulajissa. Aina kun tulee eksoottinen uusi urheilulaji joku suomalainenkin voi vahingossa eksyä kärkisijoille. Esimerkkinä tästä ovat naisten vyöryminen urheilukentille ja -saleihin.

Alikehittyneelle maalle urheilu voi olla ainoa mahdollisuus päästä 'maailman kartalle' ja sen vuoksi urheilun painoarvon ja arvostuksen näissä maissa ymmärtää. Naisurheilussa taas kyse on enemmänkin naistasa-arvon saavuttamisesta, minkä vuoksi naiset haluavat näyttää, että he ovat kaikessa yhtä hyviä tai parempia kuin miehet.

Miesten urheilu on evoluutiohistorian saatossa liittynyt ruuan hankintaan. Saalis oli juostava kiinni ja nuijittava hengiltä. Sotimisessa miekkailu, keihäänheitto ja jousiammunta olivat tärkeitä taitoja. Turhaan ei Englannin Jaakko II kieltänyt nuorilta miehiltä golfin peluuta, koska se vei kallista aikaa taistelulajien harjoittamiselta.

Noin 2500 vuotta sitten alkoi kilpaurheilun suosio levitä antiikin maailmassa. Kaunista nuorukaista ihailtiin ja hän oli suuren rakkauden kohde. Kauneuden hoito eli nuorukaisen pederastinen kasvatus edellytti myös kovaa fyysistä harjoittelua, jotta keho kehittyi sopusuhtaiseksi. Harjoituspaikkojen ympärillä kuhisi vanhempaa 'asiantuntija' ihailemassa nuorukaisia ja heidän suorituksiaan. Tässäkin kohtaa on hyvä muistuttaa, että siihen aikaan rakkaudella ymmärrettiin vain miesten välistä suhdetta, naiset olivat lastentekoa ja kotitöitä varten. Kasvatuksen tulokset huipentuivat sitten olympiadeihin, joissa voittajat olivat juhlittuja sankareita. Passiivinen katseluyleisö sai tyytyä jo silloin samoin kuin nykyäänkin käheään kurkkuun, jota yritettiin pitää auki viinin voimalla.

Köyhistä oloista lähteneen nuorukaisten lähes ainoa riskitön tapa päästä huipulle oli tulla olympiavoittajaksi. Gladiaattoritoimintaan liittyi paljon suuremmat riskit ja monen taistelijan ura päättyi äkkiarvaamatta hallitsijan huonoon peukalonasentoon. Tosin kamppailulajien puolella äkkirikastuminen oli paremmin mahdollista. Maailma ei ole muuttunut niistä ajoista ajattelultaan paljoakaan.

Kirjoituksen alussa mainitsin jotain Suomen pärjäämisestä. Kun nyt on yleisesti tunnustettu se, ettei huippu-urheilusta ole esimerkin antajaksi sen paremmin nuorille kuin muille, vaan se on puhtaasti ammatillista huvitoimintaa, niin en voi välttyä sellaiselta epäkristilliseltä kysymykseltä: miksi Suomen muka pitäisi pärjätä huippu-urheilussa. Toinen asia, mikä minua hiertää on, miksi urheilukilpailut uutisoidaan muiden 'oikeitten' uutisten yhteydessä, ei niissä muutakaan viihdettä hirveästi esitetä.

550   Uusi aika alkaa Venäjän ja Kiinan suhteissa     
Kiina ja Venäjä ovat allekirjoittaneet Pietarissa kaikkien aikojen jättisopimuksen öljytoimituksista. Hiilivetyjen toimitusten sopimuskausi on 25 vuotta ja kokonaisarvoltaan 270 mrd US$. Sopimuskumppaneina ovat Venäjän puolelta Rosneft ja Kiinan CNPC.

Sopimukseen liittyy myös yhteistyö arktisten alueiden öljynetsinnässä. Tätä nykyä Venäjän raaka-öljyn tuotanto on noin 10 miljoonaa barrelia päivässä (480 Mt/v), josta puolet (240 Mt/v) menee vientiin ja tästä puolikkaasta 75% (180 Mt/v) Eurooppaan, jossa talouskriisin vuoksi öljyn kysyntä on voimakkaasti laskenut.

Venäjä sai valmiiksi Siperiasta Tyynelle valtamerelle viime joulukuussa toisen öljyputken, jota myöten virtaa raakaöljyä 30 Mt/v, ja tulevaisuudessa avataan Japanin merelle Kiinan toimituksia varten putki, jonka kapasiteetti on 50 Mt/v.

549   Bussikyyti on arvokasta
Hkl:n kertalippu maksaa 2,8 €. Jos keskiverto työläinen siellä tienaa 3000 €/kk, niin se tekee melko tarkkaan 10 minuutin työrupeamaa lippua kohti, jos lipun saa vähentää verotuksessa työmatkavähennyksenä.

Brasiliassa miljoonat ihmiset ovat kaduilla, koska bussilipun hinta työajalla mitattuna on kertaluokkaa 13 minuuttia. Ehkä kuitenkin on lisättävä, että muitakin syitä on, mutta raamittaa sekin tilanteen syitä hiukkasen.

Seuraavassa on lueteltu muutamia maailman suurkaupunkeja ja siellä tarvittava keskimääräinen työmäärä (minuutti:sekunti) julkisen kulkuneuvon kertalipun hinnan hankkimiseksi:
Buenos Aires 1:26; Peking 3:38; Ottawa 5:50; Pariisi 6:15; New York 6:20; Madrid 6:31; Tokio 9:04; Helsinki 10:00; Lontoo 11:04; Rio de Janeiro 12:44; San Paolo 13:53. (Linkin kuvassa sekunnit tarkoittavat todellisuudessa minuutin desimaaliarvoja)

548   Aika entinen ei koskaan enää palaa      (21.6.13)
Miesmuistia edeltävänä aikana huomasin päässeeni ulkomaisten listalle piirustustaiteen alalla. Kun sitten eläkeaika koitti, loppuivat puolalaisten 'taideopiskelijoiden' ovelta ovelle kaupittelu kuin seinään. - Harmi, nyt kun olisi aikaa ollut enemmän kuin silloin.

Piirustusten myynti alkoi jo hiukan ennen kuin siirryin Puolustustaloudellisesta suunnittelukeskuksesta puolustusvoimien puolelle. Käytännössä joka vuosi ilmestyi ovelle viehättävä nuori nainen tai salskea nuorukainen, joka yritti kaupitella ei ehkä vielä taidemuseoon kelpaavia piirustuksiaan. Urani aikana sattui esimiehilleni muutamia sellaisia vahinkoja, että antoivat ylennyksiä. Parin viikon sisällä ilmestyi 'taitelija' piirustuksineen kuin nakutettu. Mukava oli rupatella, mutta eihän köyhällä sotaorvolla sellaisiin ollut varaa, monta markkaa maksoivat.

Siitä on jo yli kymmenen vuotta kun viimeksi kävivät ja tuolloin kauniisti hymyilevä tyttö jopa tarjosi passiaan katsottavaksi vakuuttaakseen asiansa oikeellisuudesta. Oli monen monituista leimaa Ruotsin, Suomen ja Puolan tulleilta – matkustus avartaa. Ilmeistä päätellen tutkin turhan tarkkaan hänen passiaan, olisi kai pitänyt vain vilkaista.

No pääsimme seuraavaksi taiteen pariin. Selailin ja ihailin niitä niin kuin olen havainnut parempienkin taiteentuntijoiden tekevän. Kauppa ei nytkään syntynyt. Osasyynä oli myös se, että piirustusnippu oli sama, mikä edellisellä nuorella miehellä oli ollut esittää aiempana vuonna. En raaskinut mainita asiasta, mutta myyjän hermostuneisuus selvästi kasvoi minun turhan hitaasti kuvia plaratessani ja hän pisti nipun vikkelästi kassiinsa, kiitti mielenkiinosta ja lähti naapuriani kohti. Katselin nimittäin ikkunasta hänen menoaan. Hänen ei kuitenkaan päässyt naapurin ovelle asti, sillä tiehaaraan pysähtyi musta hieno bemari, johon tyttö vikkelästi kipitti ja pirssi katosi mutkan taakse.

Isäni olisi ollut pojastaan ylpeä, jos olisi ollut vieressäni katselemassa, että poika on huomioitu oikein korkeimmissa piireissä. Ainakin aurinko hymyili pilvenraosta. Ne olivat hyviä aikoja ne.

PS. Nietzche taisi olla oikeassa kirjoittaessaan, että historioitsijat kertovat asioita, joita ei milloinkaan ole tapahtunut muualla kuin mielikuvituksessa.

547   Kiinalaiset yhä kauempana Maosta ja lähempänä Freudia
Joitain vuosia sitten kenenkään kiinalaisen mieleen ei edes juolahtanut käydä psykologilla ja vähemmälle jäivät myös sellaiset eliittiurheilut kuin tennis ja golf. Talouden nousu on tuonut psykoanalyysin Kiinaan. Yhä useampi ylemmän keskiluokan toimihenkilö 'viettää' osan ajan psykologin divaanilla. Vuonna 2012 psykologipalvelujen määrä Kiinassa kasvoi 30%.

Markkinaraon ovat huomanneet varsinkin ranskalaiset, argentiinalaiset ja puolalaiset psykologit, jotka ovat perustaneet maahan vastaanottojaan kiihtyvällä tahdilla.

Psykoanalyysiin tulevat ennen muuta henkisen työpaineen alla uupuneet ihmiset. Yli 70% potilaista on naisia. Johtuuko tämä sitten siitä, että miehet ovat 'machompia' ja naiset herkempiä tunteiltaan. Joka tapauksessa Kiinaan on kasvanut uusi sukupolvi, joka tietää enemmän ja haluaa elää mukavammin eikä vain tehdä pelkkää työtä.

Kiinassa mielenterveys on ollut ja edelleen on tabu. Siellä muun muassa vielä viime vuonna poliittisia ja muita vastustajia eliminoitiin psykologia avulla leimaamalla nämä mielenvikaisiksi. Mielenterveydestä kärsiviä kun on perinteisesti pidetty hirviöinä. Vähän tätä vikaa on edelleen myös meidän omassa rakkaassa yhteiskunnassamme.

546   Skandaalinkäryä Ranskassa      (18.6.13)
'Olen käytettävissäsi, milloin vain sinulle sopii!' Jotenkin tähän suuntaan on käännettävissä Christine Lagarden käsinkirjoitettu ja ilman päivämäärää oleva kirje maan silloiselle presidentille Nicolas Sarkozylle. Lagarde oli tuolloin talousministeri, nyt hän on IMF:n pääjohtaja ja mahdollisesti tarkkailee mahdollisuuksiaan päästä jopa presidentiksi.

Lagarden Pariisin kodissa poliisi teki tämän vuoden maaliskuun 20. päivä kotietsinnän, joka liittyi liikemies Bernard Tapielle maksettuihin välitystuomioistuimen määräämiin valtion 400 miljoonan euron korvauksiin, joiden perusteet olivat hiukan huteralla pohjalla. Loppujen lopuksi Lagardea kuultiin myöhemmin vain todistajan eikä syylliseksi epäiltynä.

Näyttää siltä, että tähän 'puhallukseen' osallistuneet korkeat virkamiehet ovat päässeet kuin koira veräjästä ja siitä syystä nyt Le Monde kiukuttelee pitkällä jutullaan asiasta. Yksi dokumentti on tuo julkisuuteen vuotanut Lagarden kirje, joka alkaa sanoilla ”Rakas Nikolas” ja jota voidaan sitten tulkita jos millä tavalla.

Chritina Holmin kommentit: Tässä alla suomalaiseen kieliasuun sovellettu versio alkuperäisestä.
(Lagarde'n kirje ei todennäköisemmin ole missään yhteydessä Bernard Tapie'n saamaan korvaukseen mutta Ranskan nykyhallitus haluaisi mielellään nähdä erityisesti Sarkozyn (ja läheisensä) syytettyjen penkillä päätöksestä... Tapie'n asian käsittelystä löytyy varmaankin epäselvyyksiä tai jopa rötöstelyä mutta hän oli kuitenkin alunperin uhri koska pankki oli ilmiselvästi keinotellut omaan pussiinsa Adidas-kaupassa, siis Bernard Tapie'n tappioksi.)
Hyvä Nicolas, lyhyesti ja kunnioituksella :
1. Olen rinnallasi ja myös käytettävissäsi palvelemaan Ranskaa koskevissa projekteissasi.
2. Olen tehnyt parhaani mutta saattanut myös ajoittain epäonnistua josta olen pahoillani.
3. Minulla ei ole henkilökohtaisia poliittisia ambitioita enkä halua muuttua kunnianhimoiseksi nöyristelijäksi kuten monet ympärilläsi, joidenka lojaalisuus on joskus yhtäkkistä tai lyhytkestoista.
4. Olen käytettävissäsi niin kauan kuin se sinulle itsellesi sopii ja hyödyttää sekä toimintaasi että valintojasi.
5. Jos päätät hyödyntää minua niin minä puolestani tarvitsen sinua sekä opppaakseni että tukijakseni: ilman opasta saatan olla tehoton ja ilman tukea on vaarana se etten ole uskottava.
Kaikella kunnioituksella Christine L. » »
*
Tässä lyhyesti tapahtumat joiden takia Ranskan hallitus nyt jahtaa sekä Sarkozy'a, että poliitikkoja ja tuomareita vaikka syyllisiä pitäisi pikemminkin etsiä Crédit lyonnais-pankin 1990-luvun johtajista mutta ehkäpä se onkin seuraava etappi!
Mielenkiintoista on se että presidentti Mitterrand nimitti aikoinaan Tapie'n Kaupunkiministeriksi sillä ehdolla että hän lopettaa yritystoiminnan (josta johtui Adidaksen myynti). Silloin pääministerinä ollut Pierre Bérégovoy ehdotti Tapie'n nimitystä. Itse Bérégovoy kuoli myöhemmin onnettomissa poliittisissa olosuhteissa eikä koskaan ole selvinnyt tekikö hän todella itsemurhan vai eliminoitiinko hänet jottei Mitterrandin aikaisen sosialistihallituksen « skandaalit paljastuisi »... Bérégovoy oli rehellinen vaatimaton mies mutta Tapie on huomattavasti vaikeammin määriteltävä!
Eli: Bernard Tapie myi Adidaksen vuonna 1993 noin 340 miljoonaa euroa vastaavalla summalla Crédit lyonnais-pankin tytäryhtiölle, pankin arvioimaan myyntihintaan.
1994 Crédit lyonnais irtisanoi Tapie'n kanssa solmimansa sopimuksen jonka mukaan pankin piti jatkaa muiden Tapie'n omistamien yritysten myyntiä ja lyhentää samalla yritysvelat myyntisummista. Ylijäämillä varoilla pankin piti tehdä Tapie'lle sijoitusrahasto. Crédit lyonnais julistaakin Tapie'n konkurssin eli pankista tulee Tapie'n kaikkien muidenkin yritysten omistaja ja Tapie joutuu rahattomana jopa vankilaan.
Pankki jakoi finanssikikkailulla Adidaksen kahteen osaan ja teki niistä off-shore yrityksiä jotka Robert-Louis Dreyfus osti « ilmaisella » rahalla. Kauppa toi pankille 400 miljoonaa euroa voittoa mutta pankki itse meni konkurssiin saman vuoden lopulla jonka jälkeen valtio hoiti « roskapankkia ».
Adidaksesta tuli pörssiyhtio vuonna 1995 ja sen arvo nousi nopeasti melkein kahteen miljardiin euroon, eli kahdessa vuodessa yrityksen hinta olikin kuusinkertaistunut verrattuna summaan jonka Crédit lyonnais oli antanut asiantuntija-arviona Tapie'lle myyntihetkellä.
Tapie yhdessä hänen muiden yritystensä osakkeenomistajien kanssa valitti konkurssiiin asetuksesta ja pankin epälojaalisuudesta. Oikeudenkäynnit kestivät 15 vuotta kunnes Christine Lagarde nimesi kolmen tuomarin komitean päättämään asiasta. Komitea päätti antaa valtion pussista Tapie'lle 403 miljoonan euron korvaukset koska Crédit lyonnais-pankki oli valtion hoidossa.
*
Saattaa olla että Christine Lagarde'n asema vielä muuttuu todistajasta osasyytetyksi kunhan tutkinta etenee koska hänellä ei katsottu olleen pätevää syytä nimetä omatoimisesti kolmen tuomarin itsenäistä komiteaa.
Paikallisessa sosiaalisessa mediassa joku tiesi kertoa että Lagarde'n aviomies olisi varannut useamman internet osoitteen mm nimellä "Lagarde 2017" jolloinka ovat seuraavat presidentinvaalit. Rouvalla tulee ilmeisesti olemaan täysi tekeminen pidellä kiinni pallistaan...

545   Huippukokusia ja niiden valmisteluita (US)
Presidentti Sauli Niinistö isännöi Kultarannassa kokousta, jossa pistettiin maailman ja siinä sivussa Suomen asioita kuntoon. Talouspolitiikka ja ulkopolitiikka on nyt sitten tunnustettu yhdeksi ja samaksi voimamahdiksi. Ulkomaankauppaministeri tuskin protestoi tätä tulkintaa. Suomea ei kuulemma uhkaa mikään muu kuin EU:n liittovaltio, joten muutaman vuoden voinemme olla rauhassa.

Toiset hyväkkäät eivät usko, että Kultarannan kokous riittää maailman pelastamiseksi, vaan ovat lounastelemassa Pohjois-Irlannin Lough Ernessä pääministeri Cameronin johtaessa puhetta tässä G8-maiden kokouksessa.

Kaikki kynnelle kykenevät lobbarit ovat tietysti asialla – paavi etunenässä. Hän lähetti Camaronille kirjeen, jossa toteaa muun muassa talouden ja politiikan perimmäisenä tavoitteena olevan palvella ihmistä lähtien köyhimmistä ja heikoimmista ml. naiset ja lapset. Hän muistutti jo edellisen paavin korostaneen, että kaikilla talouden on lähdettävä eettisestä ohjauksesta niin, että kaikille maailman ihmisille taataan materiaalinen ja henkinen peruselintaso. Mitään mainintaa katolisen kirkon esimerkillisestä toiminnasta ei näkynyt.

Cameron kommentoi kirjettä toteamalla huippukokouksen tämänkertaiselle agendalle sovitun: kansainvälinen vapaakauppa, verotus, hallitusten toimien läpinäkyvyys sekä rahoitusvälineet (esim. osakkeet). Myös nälkä sekä naisten ja lasten suojelu konfliktialueilla olivat päässeet asialistalle.

544   Liivijengi sai paavin siunauksen     
Roomassa on meneillään HD-moottoripyöräkerhoilijoiden 110-v kokous. Paavi Fransiskus (Francisco) siunasi noin 800 etuoikeutettua motoristia katottomasta jeepistään, kun tämä saattue valtavalla jylinällä kaasutteli pitkin Sovinnon tietä (Vía de la Conciliación).

Itselle tämä on ajankohtainen juttu, sillä tyttären tyttäret ovat olleet kohta viikonverran meillä hoidossa, kun vanhemmat pörräävät ikuisessa kaupungissa. Tytär tosin jätti HD:nsä kotiin ja käyttää matkaamiseen lentokonetta; hänen armas rautaperseensä putputtelee jälleen kokousmatkan läpi myrskyjen ja Saksan tulvien.

543   Rikas kirkko kuolee todennäköisesti vanhuuttaan
"Jos halutaan rikas kirkko, niin se vanhentuu", toistaa nykyinen paavi usein. Hänen mielestään on myös vakava ongelma, että kirkollisen avioliiton merkitys on vähentynyt kirkon piirissä. Monet katoliset eivät enää nykyään mene naimisiin, vaan elävät avoliitossa tai väliaikaisessa suhteessa.

Paavi Benediktus XVI julkaisi aikanaan kolme kiertokirjettä: Deus caritas est (Jumala on rakkaus) amor, 25.12.2005), Spe salvi (Toivossa pelastumme, 30.11.2007) ja Caritas in veritate (Lähimmäisenrakkaus totuudessa, 29.7.2009). Hän aloitti kirjoittaan neljättä, jonka paavi Fransiskus (Francisco) saattoi loppuun ja tämä 'neljän käden' eli kahden paavin kiertokirjeen luonnos esiteltiin piispojen synodin sihteeristölle 13.6.20013.

Kiertokirje on sikäli poikkeuksellinen, ettei koskaan aiemmin ole julkaistu kahden paavin kiertokirjettä, vaikka edellisen paavin työt olisi otettu huomioon. Nyt esitellyssä kiertokirjeessä näkyy myös viime vuoden lokakuussa perustetun työryhmän kädenjälki. Kahdeksasta kardinaalista koostuvan työryhmän tehtävänä oli auttaa kuuriaa uudistamaan katolisen kirkon hallintoa. Ainakin toistaiseksi kiertokirje ei ole julkinen. Paavin mukaan edeltäjä on tehnyt valtavan työn, mikä tulee viemään uudistusta eteenpäin historiallisin harppauksin.

542   Seksuaalinen tasa-arvo puhuttaa     
Italian lehtien pääuutisina ovat olleet viime päivinä paavin tiukka suhtautuminen kaikkeen epäkristillisyyteen: korruptio, seksuaaliset hyväksikäytöt, homous, köyhyys ja muut epäsosiaaliset olot. Vatikaanin pankki eli uskonnollisten töiden instituutti (IOR, Istituto per le Opere di Religionen), jota johtaa edellisen paavin viime töinään nimittämä saksalainen Ernst von Freyberg, on ilmeisesti korviaan myöten sotkeutunut mafiarahan pesuun.

Edellinen paavi julkaisi aikanaan kolme kiertokirjettä ja aloitti neljännen, jonka paavi Fransiskus (Francisco) saattoi loppuun ja tämä 'neljän käden' eli kahden paavin kiertokirje esiteltiin piispojen synodin sihteeristölle alkuviikolla.

Paavi paljasti, että Vatikaanin hallinnossa (kuuriassa) vaikuttaa homojen eturyhmä, mikä aiheuttaa tiettyä huolestumista. jopa pelkoa. Ilmoitus tulkittiin siten, että paavi aikoo selvittää asian pohjiaan myöten puhdistaakseen Vatikaanin ilmapiirin. Paavin paljastus ei jäänyt huomaamatta eikä myöskään se, ettei Vatikaani yrittänyt hälventää sanamuotoa.

Paavin sanat rauhoittavat kuuriaa tilanteessa, jolloin sen sisällä vallitsee merkittävä epäsopu ja hajaannus mm. siitä, voidaanko homojen painostusryhmän olemassaolo ylipäätään hyväksyä kuuriassa. Kysymys on myös siitä, millä tavalla asioista puhutaan ja miten niitä mystifioidaan. Syytöksiä homoudesta käytetään esimerkiksi vastustajien ja kilpailijoiden tuhoamiseen ja kiristykseen. Jo kauan on tiedetty Vatikaanin piirissä olevasta homoudesta, mutta nyt vasta on nostettu esiin sen käyttäminen esimerkiksi oman uran edistämiseen ja suojelemiseen.

541   Viinan kirouksien torjuntaa
US Vapaavuoro 29.5.2013 10:24
Suomessa viinan kulutus absoluuttisena mitattuna on yli 10 litraa/hlö/v, Turkissa vastaava luku on 1,5. Siitä huolimatta tässä islamistipuolueen hallitsemassa maassa ollaan huolissaan nuorison altistamisesta liialliseen alkoholin käyttöön siinä määrin, että myyntiä kiristetään niin paikan kuin ajan suhteen. Alkoholipitoisia juomia ei saa myydä 100 metriä lähempänä kouluja ja Herran huoneita eikä kello 22 ja 06 välillä.

Kaupoissa ja baareissa alkoholipulloja ja laatikoita ei saa pitää esillä ja pullojen etiketissä pitää olla varoitus, että alkoholi vaarantaa terveyden, samaan tapaan kuin meillä tupakkiaskeissa.

Maan perustuslaki sanoo, että valtionvallan on ryhdyttävä ja ylläpidettävä toimenpiteitä, joilla suojellaan nuorisoa joutumasta vaaraan tulla alkoholista riippuvaisiksi. Nyt hyväksytyn lain takana olevat eivät halua kasvattaa nykynuorista tulevaa menetettyä sukupolvea, joka yöt päivät läträä viinan kanssa. Opposition mielestä kyse ei ole nuorten alkoholin vaarojen torjumisesta, vaan islamilaisen elämänmuodon edistämisestä maallistumisen kustannuksella.

Mitenkä tuo meidän vihreiden alkoholipolitiikka istuisi Turkkiin.

Kommenttejani
Oikean kysymyksen voisi asettaa paremminkin: Eikö meidänkin olisi syytä vaatia alkoholipitoisten juomien etiketteihin teksti: 'Alkoholi voi vaarantaa terveytesi.' Analogiset perustelut voisivat löytyä määräyksestä, joka koskee tupakkiaskin päällystekstiä.

Kun katselee ympärilleen, niin sokea Kreetakin näkee, että suuri osa sukupolvesta kuin sukupolvesta menehtyy tai kärsii merkittävästi liiallisen alkoholin käytön seurauksista.
*
"En kuitenkaan usko moisten tekstien tehoon .."
Ei ole minullakaan mitään konkreettista tietoa asiasta, en ole edes nähnyt mainintoja, onko tupakkiaskissa oleva teksti oikeasti vaikuttanut tupakoinnin vähentymiseen.

Jotain vaikutusta voisi olla myös sillä, että nykyisen sote-uudistuksen yhteydessä tämän tyyppisten aineiden käytöstä johtuvat, itse aiheutetut sairaudet poistetaan perushoidon listalta ja siltojen aluset siirretään talvihoidon piiriin.
*
"Jos ei siedä oravanpyörää on ihan hyväkin keino eutanasoida itsensä vaikkapa viinalla."

Varmaan näin monet ovat tehneet. Eutanasian vastustajat eivät ole menettelyyn sen kummemmin puuttuneet. Syytä en tiedä.

Muitakaan väittämiäsi en näin suoralta kädeltä osaa ainakaan täysin vääriksi todistaa.

Tämä 'kieltolaki' on hyväksytty parlamentissa nyt toukokuun lopussa. Siitä parlamentaarikot kävivät värikkään, läpi yön kestäneen väännön ennen äänestystä, jossa AKP:n kanta pääsi voitolle. Presidentti ei kai vielä ole vahvistanut lakia. Sellaiseen käsitykseen olen jäänyt, että näiden Istanbulista alkaneiden mielenosoitusten sytyttimenä oli juuri tuo laki, mutta voin hyvinkin olla väärässä.

540   Poroporvari     
Poroisäntiä halveeraamatta totean kuitenkin, että joskus tai ehkä vielä nykyisinkin tällaisia samalla muotilla tehtyjä sanottiin poroporvareiksi. Nämä kun pitävät itseään ainoina tärkeinä ihmisinä ja arvostavat kanssaihmisiään vain sen mukaan, missä määrin nämä ovat kaltaisiaan, ja otaksuvat, että kaikki mikä on toisenlaista kuin hän, on sen johdosta alempiarvoista. Ammattitärkeily on tästä yhtenä esimerkkinä, rasismista ja sovinismista en sano mitään nytkään.

539   Osa-aikakristityt
Nykyisin maailmanlaajuisissa yritysketjuissa ja ryhmittymissä sekä finanssialalla yleisesti on omaksuttu mafian uudet johtamisopit ja -menetelmät, koska näiden mallien mukaan johdetut yritykset ovat ylivoimaisesti tuottavimpia.

Tuottavuudesta olkoon esimerkkinä kokaiini. Jos vuoden 2012 alussa sijoitti 1000 euroa tähän liiketoimintaan, niin vuoden päästä tämä pääoma olisi kasvanut 182000 euroon! Mafia tosin pyrkii kaikin keinoin estämään sen, ettei sen päätoimialoille eli huumemarkkinoille ja rahanpesuun tule muita kilpailijoita, vaikka tässä se on koko lailla epäonnistunutkin. Italian mafioiden vuotuinen 'liikevoitto' vastaa noin 10% maan bkt:sta eli arviolta 150 mrd euroja, josta 65 mrd euroa on likvidiä rahaa, jota voi käyttää alihintaisten kiinteistöjen ja yritysten hankintaan esimerkiksi Espanjasta. Cosa Notra ja Gomorra ovat vaikeuksissa, kun lain koura on tavoittanut suuren osan isoista pomoista, mutta Ndrangheta porskuttaa täysillä 44 mrd:n 'tuloksellaan'.

Mafia syntyi aikoinaan tarpeesta hallita alueita ja sieltä juontuvat sen raa'at menetelmät. Nyt tilanne on muuttunut siten, että sen tavoitteena on kontrolloida yhteiskuntaa. Mafiosot toimivat nykyisin politiikassa ja viranomaishallinnossa sekä finanssi- ja muussa yritysmaailmassa. Tavallisesti se turvautuu toiminnassaan kiristykseen, painostukseen ja lahjontaan sekä aivan äärimmäisissä tilanteissa väkivaltaan. Tätä ansaintamallia kopioidaan maailmalla kiihkeästi kysymättä mafialta lupaa. Johtamistaidon konsultit lukevat tarkkaan Gomorrasta kertovaa Roberto Savianon kirjaa "Zero, Zero, Zero".

538   Lasisilmäfilosofiaa     
Lasisilmällä on mukavan turvallista tarkkailla maailmaa. Voi sivuuttaa kevyesti siveellisyyden ja häijyyden yhdistelmänä syntyneet moraalisesti inhottavat väliaikaistotuudet, jotka usein ovat syntyneet myrkylliseen ylimielisyyteen ja/tai petokseen yhdistyneen lörpöttelyn eli filosofian tuotteina. Politiikka on siitä yksi osa-alue, josta US:n tunnettu blogisti otti Puheenvuoron kirjoituksessaan esimerkeiksi puolitotuudet. Harvemmin kuullee poliitikon suusta, että tämä on nyt sitten koko totuus, tai jos kuulee, niin herää vahva epäilys.

Kuten presidenttimme jokin aika sitten puhui oleskeluyhteiskunnasta, nykyihmiselle olennaista ei ole tietäminen vaan oleminen. Sitä voi viettää ulkoisesti arvokkaalta näyttävää elämää vain muutaman totuuden varassa eikä tarvitse vaivautua kehittämään omia ajatuksia, vaan voi kopioida välttämättömät silmänräpäystotuudet netistä tai muilta. Silloin ei myös tarvitse rasittaa aivojaan synkillä ajatuksilla todellisuuden jatkuvasta kuolinkamppailusta, ja voi keskittyä vaikkapa elämään jatkuvassa paraatissa ja korkeakulttuurissa, jotka ovat pelkkää kulissia, näytelmää ja sirkushuvia.

Eurosta tuskin päästään eroon ennen kuin kännykkäpuhelun minuuttitaksa on yli sata euroa tai keppanapullon hinta yli 5000 euroa. Tähän ilmeisesti sote- ja kuntauudistuksetkin tähtäävät. Järjestelmistä on tehtävä niin sekavia ja monimutkaisia, ettei syyllisiä mistään eikä millään tasolla saada todelliseen vastuuseen. Siivoojat ehkä ovat tästä poikkeus. Yhteiskunnan palvelut voidaan sen jälkeen unohtaa. Onhan tässä se hyvä puoli, ettei eläkeikää tarvitse nostaa, kun keski-ikää saadaan roimasti hilattua alaspäin. Konstit on monet!

537   Sukututkimusta
Muinoin paimen oli alin ammattikunta ja sikopaimen taisi olla pohjimmaisena. Sukututkijoiden teksteistä voi päätellä, että isäni puolelta sukuhaaraan kuului Pirkanmaalla nuijasodan jälkimainingeissa asunut talollinen nimeltään Suurkurkku, joka viranomaiskirjojen mukaan oli maksanut kruunulle veroa x taaleria. Mentäessä 1600-luvun puolelle sama herra esiintyy kirjoissa, mutta tituleerataan tällä kertaa sikopaimeneksi eikä talosta tai veronmaksusta ole mainintaa.

Pohtimaan olen jäänyt vanhoja sanontoja, onko nimi enne ja onko omena pudonnut kauas puusta.

536   Riemuylioppilaat     
Olen nyt sitten vihdoinkin päättänyt ylioppilastutkinnon toisen osan. Olin nimittäin Loimaalla ylioppilasjuhlissa, jossa meitä vastaavia oli siellä paikalla 25 pönöttäjää 55:stä kutsutuista. Olemme nyt sitten riemuylioppilaita. Siitä on 50 vuotta, kun suuren juhlayleisön edessä tutisevin jaloin astelin ottamaan vastaan vain yhden i:n sisältävää päästötodistusta sekä ylioppilaslakkiani, jonka tuuli myöhemmässä vaiheessa otti Ullanlinnan vappukarkeloissa omakseen ja ilmeisesti se päätyi kunniakkaan taiston jälkeen kaatopaikalle.

Edellisenä iltana, kun sovittelin kotiristin yo-lakkia päähäni, peilistä pälyili tihruisin silmin, tunteistaan hidas ja henkisesti jäykkä kaveri, joka selvästi oli saanut toiset reput elämän tutkinnosta. Mutta ajattelin kuitenkin, että kyllä minulle cum laude improbatur (kiitoksella hylätty) on ihan riittävä arvosana, kun ottaa huomioon kyvyt, taidot ja järkevyyden.

Kun katseli noita vähän yli 90 nuorta, joiden olemus huusi kovalla äänellä, että tule elämä ja ota meidät mukaasi, niin jotain sitä meikäläisen sisikunnassa läikähteli. Nyt oli paraatin aika ja samalla voi hetken korkealta vuorelta katsella, mihin askeleensa suuntaa seuraavassa vaiheessa.
*
Juhlatoimikunta LYK-1963
Paljot kiitokset juhlatoimikunnalle. Olitte järjestäneet ikimuistoisen tilaisuuden, jonka kuvan olen tallettanut kultaisin kehyksin muistolokeroitteni kunniapaikalle. Sai jälleen pienen hetken pitää otteessaan sitä aikaa, jolloin kaikki oli mahdollista ja sydän jyskytti elämälle.

Erityistä arvostan sitä, että omatoimisesti ilman sen suurempaa painostusta olette jaksaneet ottaa tällaisen suuritöisen tehtävän hoitaaksenne. Se vaatii luonnetta, mitä meillä kaikilla ei aina ole.
*
Riemuyo-juhlat jatkuivat sitten myöhemmin illalla Someron Ämyrillä, missä Martti Metsäkedon tanssiorkesteri piti huolen, että jalan alla oli sopivaa musiikkia. Oli siellä joku toinenkin orkesteri, mutta se ei sykähdyttänyt siinä määrin.

535   Musiikista
Taide ymmärrettiin 1890-luvulla ennen muuta ylellisyysesineeksi. Koko maailma näytteli humaanisuutta ja vapaamielisyyttä. Näyttelijä Adolf von Sonnenthal esitti mm. seuraavia rooleja: demokraattinen herttua, jalo nousukas, viisas ihmisyysapostoli .. siis kaksinkertaista teatteria. Hänen kyyneleensä vaikuttivat aidoilta ja asenteensa luonnolliselta, koska ne hänen näkemyksessään olivat tulleet todellisiksi.

Gluck piti reformatiivisena päätehtävään tekstin vapauttamista musiikin teennäisistä ja henkeä tappavista vaikutuksista ja draaman palauttamista vanhoihin oikeuksiinsa. Aikakauden klassiset ennakkoluulot estivät via näin tekemästä. ”Musiikin pitäisi tukea runoutta samalla tavalla kuin iloiset värit sekä valon ja varjon sopusointu elävöittää hahmon ääriviivoja piirroksessa.

Myös Schiller läheni draamoissaan yleistaideteosten suuntaan, mutta hänellä ei ollut säveltäjää joukkokohtauksilleen. Moneen teatterinkappaleeseen määräsi lähes oopperamaisia musiikkikohtauksia.

Wagnerin musiikki ei tukenut runoutta, vaan lumosi sointuharmoniallaan ja 'sävelverhollaan', joka on rikkain ja loistelian teatterikeino (ilmaisukeinon näyttämöarvo), mitä milloinkaan on käytetty. Ei mikään tee teatterissa voimakkaampaa vaikutusta kuin symbolinen muisto.

Wagner: ”Yleisen vaikutuksen valtaamana metsässä vaeltava vaipuu mietiskelyyn ja kuulee sen moninaiset äänet – samoin sävel kaikuu kuulijassa ikuisesti, hyräillen hän ei sitä jäljittämään pysty”.

Wagner omaksui musiikkiteoriansa Schopenhauerilta, jonka mukaan musiikkielämykset ovat tahdon kuvauksia ja sen välitöntä ilmausta, sen tähden musiikin vaikutukset ovat laajakantoisempia, syvempiä, käsitettävämpiä ja salaperäisempiä. Schopenhauer ei ajatellut oopperaa verratessaan sotilas- ja tanssimusiikkia hyötyarkkitehtuuriin taiteellisen arvonsa puolesta.

Gluck tahtoi tehdä musiikista runouden orjan; Mozart ja Rossini käsittelivät tekstejä ylimielisellä halveksunnalla (se oli heidän mielestään aitoa musikaalisuutta). Gluck: ”Musiiki ilmaisee tahdon, ei esimerkiksi älyä , se esittää tunneliikuntojamme. Musiikki ei ole runouden avustaja, vaan itsenäinen taide saavuttaen tarkoituksensa omin keinoin. Musiikki ei tarvitse laulun sanoja tai oopperamaista toimintaa. Musiikki tuntee ainoastaan sävelet, mutta ei sävelten synnyttämiä syitä. Sanat ova ja pysyvät musiikille vieraana lisänä ja toisarvoisina, koska sävelten vaikutus on mahtavampi, ehdottomampi ja nopeampi kuin sanojen.”

Schiller varoittaa, ettei pidä päästää tekstiä oopperassa sen toisarvoisesta asemasta, jottei siitä tulisi pääasia ja musiikista pelkkä välikappale. ”Jos musiikki liiaksi liittyy sanoihin ja muovautuu tapusten mukaan, niin silloin se yrittää puhua kieltä, jota se ei osaa.”

Kun jonkun kohtauksen, toiminna, tapahtuman yhteydessä kaikuu sopiva musiikki, avaa se asian sisimmän olemuksen. (vrt. taustamusiikki)

534   Soitto vaan ja sonni saapuu     
Otsikko on tiettävästi erään keinosiementäjän ammattiin liittyvä mainoslause eikä sillä ole mitään tekemistä tämän jutun kanssa, koska ajattelin käsitellä palvelua 'Taxi dancers', mikä pyörii muun muassa Buenos Airesissa turistien iloksi. Ellei nyt aivan jokainen, niin monet kuitenkin muistavat ja tietävät, että sana gigolo alunperin tarkoitti vain ja ainoastaan miespuolista tanssipartneria, joka myös maksua vastaan tanssisaleissa pyöritti arvon daameja tangon huumassa. Pariisittarien painostuksesta eräät sortuivat antamaan myös aikuisjumppaan liittyviä sosiaalipalveluita, mistä johtuu gigolo -sanan epämoraalinen vivahde.

Buenos Airesissa paikalliset hallitsevat tanssipaikoilla hakukoodin (cabeceo tai vastaava), mutta turisti jää usein nyhjöttämään seinäruusuksi, kun ei tiedä miten toimia. Eduardo Amarillo sanoi tunteneensa huikan syyllisyyttä, kun ensi kertoja otti turisteilta heidän tarjoamiaan rahoja vastineeksi tangokavaljeerina olemisesta. Mutta siitä sitten kehittyi yritysmuoto nimeltään Taxi Dancers, jolla on nyt 15 tanssittajaa ja mainoslauseena on ¡Basta de planchar! Eli noin vapaasti väännettynä: 'Unohda vaatteiden silittäminen!' Tarkoittanee istumista pöydässä koko tanssi-illan.

Amarillo on tansinut tangoa 8-vuotiaasta lähtien. Silloin hänen isoäitinsä opetti pojan tangon eli 2x4:n saloihin. Nyt hän myös itse opettaa ja painottaa erityisesti aloittelijoille ohjauksen viestittämisen (merkkauksen) sekä improvisoinnin tärkeyttä.

Tanssipalvelun hinta vaihtelee varatun ajan, tanssitason sekä osallistujien lukumäärän mukaan. Yhden henkilön tanssittaminen ilman varsinaista opetusta (vain práctica) maksaa noin 10 € tunnilta ja jos siihen otetaan opetus mukaan, hinta lähes tuplaantuu. Keskimäärin hänellä on 20 asiakasta kuukaudessa. Tyypillinen asiakas on jonkun turistiryhmän jäsen, joka on hiljattain saanut tangokärpäsen pureman. Ja joka haluaa syventää tangon osaamistaan. Varmuuden vuoksi Amarillo korostaa, että heidän politiikkanaan on, että ei seksiä, ei alkoholia eikä huumeita. Heidän tanssijansa ovat kielitaitoisia, esiintymiskykyisiä, tuntevat turismiin liittyvät lait ja noudattavat niitä sekä tuntevat niin tangon kuin kaupungin historian.

Toinen vastaavanlainen yritys on tanssija Luis Perelmanin vuonna 2008 perustama Tango Argentino Partners, jonka tärkein asiakaskunta on yli 40-vuotiaat naisturistit. Yleensä näillä asiakkailla on huonoja kokemuksia aikaisemmilta ajoilta seinäruusuna olemisessa.

Suosituimpia tanssipaikoja Buenos Airesissa ovat Salón Canning, Ideal, Grisel ja Sunderland Club. Nuorempi väki suosii muun muassa Tango Cool ja la Práctica X, jotka sijaitsevat Palermon kaupunginosassa. Tangoturisteista 30% tulee USA:sta ja Kanadasta. Euroopasta viime vuosina on tullut 40%, mutta luku on hieman laskusuunnassa.

533   iPöydän keskeneräisiä ajatuksia
Tanssilavojen pukeutumistyyliin on vuosien saatossa tullut enemmän vetovoimaa tai kangasvajetta - miten vain. Monen sirkuttelijan pukeutumisesta voisi vetää äkkipäätään sen, tosin virheellisen, johtopäätöksen, että puvun kantajana on uransa keväässä kukoistava, hieman kaupallista leimaa omaava säihkysääri.

Jos peiliä on uskominen ja naisrivistön supatusta, niin meikäläisen pitäisi jättää Terpsicore eli tanssin muusa rauhaan ja suunnata kaihoisat katseeni tragiikan muusan perään. Kun kohteliaisuudesta tai oikeastaan avauksen tehdäkseni sanoin eräälle viehättävä daamille pokatessani, että saako tällainen vanhempi herrasmies hakea noin upeaa nuorta ladya tanssiin, niin tämä ollakseen yhtä kohtelias vastasi, että "totta kai, ethän sinä nyt mikään vanha ole, sinä olet kuollut; Atropos -kohtalottaren sakset ovat olleet ilmeisesti sinun kohdallasi hieman kesäterässä ja jäit vielä roikkumaan elämänlankasi jostakin säikeestä tänne meidän iloksemme".

Sunnuntaina (21.4.13) impotenttipöydän kunniapuheenjohtaja, meistä ainoa viriili ja reippaasti yli 90 mittarissa, oli pöydässä Manta-myrskyä paossa, me muut jo syntymästä saamapuolelle jääneet, joita luonto läpi elämämme on suojellut noitavainoilta, olimme pöydässä suhdanteiden vuoksi. Meidän vahvuutemme olivatkin sitten miestenhaulla. Naisilla on heikkoutensa. He eivät aina kehtaa kieltäytyä, kun joku meistä luonnonsuojelemista tekee perinteisen hovikumarruksensa. Useimmiten minulle tosin käy niin, että tähtäimeen ottamani kohde ehtii livahtamaan piiloon tiheässä naisrivistössä jonkun rotevamman selän taakse ja tämä iso-Iita tulkitsee kuikuluni hauksi. Vahvana indisiona puolittaisesta lupauksesta pidän erään hurmaavan kaunottaren toteamusta minulle, ettei hän ala millekään, vaan hänen puolestaan voin haistaa pitkän.. mikä se nyt olikaan, en oikein saanut selvää, kun Sinitaivas-orkesteri soitti niin kovaa.

532   Laidunkausi on alkanut     
Ajattelin vakavasti liittyä vihreisiin. Olen vaistoavinani, että se porukka ymmärtää luonnonsuojelun päälle eniten ja pystyy antamaan ainakin henkistä tukea sitä tarvitseville.

Helsinki Pavin talkooväki pisti lumilapiot heilumaan joku viikko sitten ja nyt viime keskiviikkona (17.4.) siellä oli lavakauden avajaiset. Samalaista kirmahtelua näin mukulana maalla, kun lehmät ja vasikat päästettiin talven jäljiltä ensimmäistä kertaa laitumelle. Häntä pystyssä elukat törmäilivät joka suuntaan ilman minkäänlaista tarkoitusta ja välillä vain löysät näytteet purskahtivat takapäästä. Niin menivät vanhemmatkin lehmät vauhdilla sorkat levällään ja utareet hölskyen.

Hurma ja Helminauha olivat saaneet kunnian tanssittaa niin tavallisia tallaajia kuin valtionvallan edustajaakin. Väkeä oli autokuormittain kaukaa Salpausselän toiselta puolelta, joten ei tarvinnut katsella samoja naamoja kuin syksyn päättäjäisissä.

Naistentunnin aikaan meitä luonnonsuojelemia kertyi kahvion impotenttipöytään sen verran, että päästiin haukkumisen alkuun. Kohteena olivat tietysti poliitikot ja surkea kevät. Samaa mieltä oltiin siitäkin, että tuli edes yksi henkireikä tähän ankeaan aikaan eli alkoi tanssit Pavilla. Kyllä sitä sitten taas jotenkin jaksaa seuraavan talven kärvistellä, kun kesäkauden on kerännyt miesenergiaa korvien väliin tai väliin kuitenkin. Sellaistakin toiveherjaa kuuli, että olisi se hienoa, jos jollekin yksityiselle tai seuralle iskisi suuruudenhulluus ja ensi syksystä näkisi iltavalon joku uusi tanssipaikka.

Käväisi siinä hiukan viluinen parkkipaikkojen järjestelijäkin hörppäämässä seisaaltaan kupin kuumaa. Totesi parkkialueen tulleen täyteen jo ajat sitten ja kadunvarsilla pysäköijät kolkuttelevat kohta Honkanummen hautuumaan portteja. Joten siitä voi päätellä, ettei tanssilattialla kovin hienoja piruetteja mahtunut tekemään. Eipä silti, en minä sen takia jättänyt vähälle tuota tanssipuolta, enempi se oli olo- ja muiden suhteiden sanelema juttu.

531   Ulkomusikaalinen tanssimusiikki
Kaminiitto (2013-04-13 8:19) kirjoitti tanssinetissä seuraavan jutun, josta ketju alkoi
Aina silloin tällöin käväisee mielessäni tanssimusiikin eri tanssilajeihin sidotut sokkotestit. Mikä olisi orkesterien paremmuusjärjestys, jos kansa tai tuomaristo joutuisi äänestämään pelkän kuullun musiikin perusteella. Helposti tulee mieleen, ettei moni pintaorkesteri huippupisteille pääsisi tässä kisassa. Ulkomusikaalisten tekijöiden korostuminen esimerkiksi tanssi- ja popkonserttiorkesterien kohdalla on kai tosiasia. Oma lukunsa on tietysti se, että järjestäjien mielestä hyvä orkesteri on se, joka tuo paikalla paljon janoista yleisöä ja vähän kallista tilaa tarvitsevia tanssijoita.

Tavallisen tallaajan kantilta hyvän tanssiorkesterin kriteerit vaihtuvat tanssitaidon ja elämäntilanteen /-katsomuksen mukaan melko sukkelaan. Kun väitetään, että 70 % musiikista kuullaan silmillä, ja jos se pitää paikkansa, niin silloin orkesteri voi soittaa lähes mitä ja miten vain, kunhan soittoporukka ihmisinä miellyttää yleisöä. Esimerkiksi rockin puolella näin näyttäisi vahvasti olevan asianlaita, kun katselee noiden eri festareiden kulttuuritarjontaa.

Tietysti on niinkin, että jos tanssilavoilla pelkkä musiikki riittäisi, niin levytanssit olisi ainoa oikea tapa pyörittää kansaa. Ja jos pelkkä tanssi riittäisi, niin ainakin pariskuntien kohdalla kotona työnnettäisi matot olohuoneesta nurkkaan ja levyjen soidessa tanssittaisi kahdestaan eikä mentäisi ruuhkaamaan tanssilavoja. Mutta homma ei vain toimi näin, kun ihminen on sosiaalinen laumaeläin.

Tahdikas 2013-04-14 0:16 Voisin tanssia tätä ainakin tangona, rumbana, foksina, hitaana cha-cha:na, vapaana vientinä, buggina, vaihtoaskeleena. Tai mikseipä kaikki lajit yhden kappaleen aikana, en ole tanssin suhteen turhan puritanisti :)
* Vastasin otsakkeella Lajityypillisyyden hämärtyminen Kaminiitto 2013-04-14 9:02: Mieltymykset ja fanitukset ovat tärkeä asia itse kullekin. Linkin 'tätä' takana on hieno ja kaunis musiikkikappale, jonka tyyli on yleistynyt viime vuosina tanssipaikoissa. Minulla ei suoranaisesti ole muuta pahaa sanaa sanottava tuosta sekatyylistä kuin, etten pidä suuntauksesta. Tanssii Tähtien Kanssa (TTK) -ohjelmassa tämä sekoittaminen tuli varsin hyvin esille. Esimerkiksi muutamat cha chaat olivat lähes puhdasta biittiä eikä cha chaata. En myöskään välttämättä repeä riemusta, jos orkesteri kuuluttaa soittavansa salsaa ja soittaakin jenkkaa tai lähelle sitä.
Olen ainakin siinä suhteessa kalkkiutunut, että pidän tanssilavoilla ns. lajityypillisestä soitosta enemmän kuin "seuraavaksi kaunis kappale uudelta levyltämme". Tämä on tietenkin vain subjektiivinen mielipiteeni, josta objektiivisuus on kaukana.

*Tahdikas ilmeisesti oli taas korkannut yhdentähden jallupullonsa kun innostui kommentoimaan enempi ketjun kirjoittajaa:
Näin se juuri on Tahdikas 2013-04-13 23:40: Vaikka en ole käynyt tanssilavoilla kuin satunnaisesti kolmisen vuotta, ainakin kymmenisen suosituinta orkesteria tunnistaisi soundista heti ennen kuin edes laulu alkaa.
Suhtaudun hieman (tai melko paljon) kyynisesti joidenkin nimimerkkien kirjoitteluun eri yhtyeistä. Ensimmäisen kerran kun esimerkiksi Martti Metsäketo kuulutti soittavansa Kaminiitolle, ajattelin vielä sen olevan sattumaa. Viisi kertaa saman kuultuaan ei voi olla enää epävarma.
Sen jälkeen nimimerkki Kaminiiton Tanssinetissä MMTO:ta kritiikittömästi ylistävät kirjoitukset ovat avautuneet aivan uudessa valossa, josta objektiivisuus on hyvin kaukana. No kytkykauppojahan on ollut aina ja saahan Tanssinetissä kavereitaan mainostaa (vai saako?).

*
Vastasin Tahdikkaalle aamuyön tunteina, korjasin tekstiäni aamulla seuraavasti ja poistin sen lopulta illalla noin kello 20:30. Näin se juuri on sitä itteensä Kaminiitto 2013-04-14 8:16: Tahdikas 2013-04-13 23:40 " Sen jälkeen nimimerkki Kaminiiton Tanssinetissä MMTO:ta kritiikittömästi ylistävät kirjoitukset ovat avautuneet aivan uudessa valossa, josta objektiivisuus on hyvin kaukana. No kytkykauppojahan on ollut aina ja saahan Tanssinetissä kavereitaan mainostaa (vai saako?)."
Jottei haukuta väärää puuta niin oikaisen, ettei Martti Metsäketo muistini mukaan ole kuuluttanut Kaminiitolle mitään vuosiin, mutta orkesterin puhaltaja sen sijaan ei usko minun eikä muiden puhetta, vaikka olen toistuvasti sanonut ottavani po. kuulutukset v****iluna. Kuulutusta sivuavan keskustelun kävimme maestron kanssa vuosia sitten eikä hänen kohdalla asiaan ole tarvinnut palata. Sen sijaan monella ihmisellä on maneerinsa, joista he eivät pääse eroon.
Muun kritiikettömyyden mallin olen aikoinaan ottanut lähinnä muista tanssinetin kirjoituksista ja soveltanut sitä vain omiin orkesterimieltymyksiini. Hieman oudoksun logiikkaa, että jos tanssilavoja kiertäessään ystävystyy joidenkin orkesterien jäsenten kansa, niin ei sen jälkeen voi palstalla kommentoida kyseisiä orkestereita. Pitänee Matille ehdottaa, että tekee tällaisen lisäyksen kirjoitusohjeeseen.
*
Sitten oma sähköpostini alkoikin täyttyä muiden lukijoiden näkemyksistä. Pitänee joskus lukea nekin.

530   Göbbels     
US: Kansanedustaja vilauttaa natsikorttia: "Göbbelssiläistä tiedotusdiktatuuria" Tähän seuraava kommenttini ei mennyt läpi aluksi

Ostin kuluvan vuoden tammikuussa englantilaisen kirjan suomennoksen Doctor Goebbels- His Life and Death, RogerManvell and Heirich Fraenkel, ISBN 978-952-492-584-6. Piti oikein aloittaa sen selailu, kun mieheen viitataan. Seuraavia lauseita sattui silmääni:

" Kaiken tämän juonittelun taustalla hääri Goebbels, pieni mutta äärimmäisen tarmokas mies, joka itseään säästämättä teki työtä Hitlerin hyväksi. .. Hän toimi johtajan uupumattomana neuvonantajana, ja kun jostakin asiasta tehtiin päätös, hän teki töitä asian toteuttamiseksi yötä päivää. .. Goebbels oli sitä mieltä, että puhe on kirjoittamista tehokkaampi tapa tuottaa tuloksekasta propagandaa. .. Natsit eivät koskaan onnistuneet kirjallisen aineiston tuottajina yhtä hyvin kuin puhujina. .. Tammikuun alkua 1932 seuranneet 13 kuukautta olivat puhujien juhlaa. Goebbels kehitti amerikkalaisesta kampanjamallista oman natsiversionsa. .. Natsismi oli täydellisen opportunistinen aatemaailma. "

529   Tosiuskovaiset
Tosiuskovaiset luikertelevat jouheasti vanhan ja uuden liiton välillä. Jos poliitikkoihin heitä verrattaisi, niin puhuttaisiin porvarisosialisteista. PP:n blogi: "Monet pilkkaajat sotkevat ja sekoittavat vanhan ja Uuden Liiton keskenään."

Selväjärkisimmät ja terävämmät ajattelijat varhaisten kristittyjen joukossa olivat marcionilaiset. Heidän mielestään niin juutalaisten jumala, kuin muutkin kansalliset jumalat, olisi syytä kieltää kristinuskossa ja vanha testamentti pitäisi heittää menemään, mutta he eivät saaneet tahtoaan perille. Jehova, siinäkin kohden aito juutalainen, ei sallinut itseään heitettävän ulos, ja siten turmelee ja hämmentää tänäkin päivänä puhtainta uskontoa kummitellen raivoisan ja pitkävihaisen beduiinipäällikön haamuna.
- -
I kuningastenkirja 18 luku: Elia sanoi Ahabille: "Lähetä nyt katsomaan kaikki Israel minun luokseni Karmel -vuorelle, sekä 450 Baalin profeettaa, sekä 450 Aseran profeettaa, jotka syövät Iisebelin pöydästä." Kun Baalin profeetat eivät saaneet mullikkauhria syttymään rukouksellaan, mutta Elia sai, niin hän käski "kaikkea kansaa ottamaan Baalin profeetat kiinni, älköönkä yksikään pääskö pakoon". Elia vei heidät Kiisonin purolle ja tappoi heidät siellä.

Aseran profeettojen kohtalosta ei sanota mitään, mutta jos ne tulkittiin myös Baalin profeetoiksi, niin huonosti kävi heillekin. Kyllä Kiisonin purolla veri ryöhysi: puolentuhatta tai lähes tuhat miestä kun pistettiin käsipelillä lihoiksi yhden miehen voimin jumalanrakkaudesta.

- -
Komm: Kerrotaan rohkeasta muurahaisesta, joka ei pelännyt mitään. Muurahainen halusi vertaistaan vastusta, joten kuullessaan junasta, se halusi lähteä koettelemaan kuka on kuka. Se kiipesi rautatiekiskolle toisten ihaillessa sen rohkeutta: Tulepas juna jos uskallat! Ensin näytti, että muurahainen oli pelottanut junan tiehensä, mutta aikanaan juna tuli. Ihaillusta sankarimuurahaisesta ei jäänyt mitään kotipesään vietävää...

528   Vappua odotellessa  


Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikon imago näin sote-sotkujen keskellä saattaisi nousta kohisten, jos hän ottaisi oppia Argentiinasta. Poikkeuksellisesti nyt en tarkoita tangoa, vaan viagran jakamista mahdollisille tarvitsijoille ilmaiseksi sopivasti ennen vappua. Tietysti herää kysymys olisiko tämä kansanterveyttä parantava teko vaiko kulttuuri- /urheiluteko. Ainakin kannattaisi konsultoida kulttuuriministeri Arhinmäen kanssa.

Santa Fen maakunnan terveysministeri Miguel Cappiello sanoo, että miljoona viagrapilleriä menee siellä pääsiäispyhien jälkeen ilmaisjakeluun. Pillerit on valmistettu omassa lääketehtaassa, joten herää kysymys, onko tämän erektio- ja keuhkojen verenpainelääkkeen kohdalla tapahtunut ylituotantoa.

Toisten mielestä erektiolääke ei ole elämisen kannalta ehdottoman välttämätön, mutta terveysministerin näkemys poikkeaa selkeästi tästä. Pillereitten jakelu tapahtuu lääkärin määräämää reseptiä vastaan.

527   Tangoa, muistamisia ja rukouksia
Paavi kutsui keskiviikkona (20.3.13) yhteensä noin 50 argentiinalaista uskovaista, lehtimiestä ja ystävää Pyhän istuimeen lounastamaan. Se oli todellinen perhejuhla, mistä ei puuttunut halauksia, muisteloita eikä lahjojakaan. Ryhmää johti etuoikeutetusti Argentiinan arkkipiispa José María Arancedo; 140 hengen delegaatiosta pääosa oli osallistunut jo edellisenä päivänä Pietarin kirkon aukiolla pidettyyn messuun.

Tilaisuutta viettiin latinalaisamerikkalaiseen tyyliin kättelyineen halauksineen ja jutusteluineen. Ruokailun välissä oli rukoushetki sekä laulettiin yhdessä tango. Kansallinen kulttuuriministeri Guillermo Oliveri toi Jorge Mario Bergoglion fanittaman jalkapallojoukkueen pelipaidan asiaan kuuluvine nimikirjoituksineen paaville. Lopuksi kaikilla osallistujilla oli mahdollisuus tulla kuvatuksi yhdessä paavin kanssa.
*
'Siellä kaikilla oli niin mukavaa, oi jospa olisin saanut olla mukana!'

526   Cumbiaa Andien takaa  
El Vecinal ('Naapuruus') on chileläinen, monipäiväinen musiikki- ja tanssitapahtuma, jonka tarkoituksena on muun muassa edistää ystävällisiä suhteita myös maan rajojen ulkopuolella. Festivaalien yhteyteen osuu sopivasti el Vive Latino -levyn julkaisu. Chico Trujillo ('Trujillon poika') -orkesteri esitti avajaisissa chileläistä cumbiaa. La Floripondio houkuttelee nuoria perinteisellä cumbialla, bolerolla, salsalla ja reggaella.

Festivaalit ovat yksi viite siitä, että cumbia saattaa olla kohtapuoleen latinalaisessa amerikassa pintatanssi ja uusi aalto hyökyy sieltä myös vanhalle mantereelle. Suomessa monet orkesterit soittavat cumbiaa, mutta harva ilmoittaa sen kyseistä tanssimuotoa olevan. Joskus jopa tuntuu siltä, ettei artisti edes tiedä esittävänsä cumbiaa, mutta eihän tuo paljon haittaa. En panisi pahakseni, jos lavoilla vuoden parin päästä näkisi cumbiaa enemmän kuin buggia.

("Sateinen ilta, sumuinen silta, kanssasi silloin kuljin.." Menikö se jotenkin näin Anneli Mattilalta?)

Miten cumbia syntyi?
Luotettavalta taholta olen kuullut, että cumbian perusliikkeet syntyivät lämpimissä oloissa hetkellä, jolloin isäntä nautiskeli tequilaa palmun alla ja lähellä vaimo raatoi puuropadan ääressä perikunnan lisäämiset mielessä. Senpä vuoksi vaimo hämmensi puuropataa tyylillä, jossa takamus keikkui enemmän, mitä kauhan pyörittäminen ehdottomasti edellytti, jotta isännän mielenkiinto olisi kääntynyt itse asiaan. Kun tähän pyörittämiseen lisättiin pientä sivuaskellusta padan ympärillä, olikin cumbia valmis ja varmaan puurokin. Uskokoon ken' haluaa!

525   Onko euroryhmä yllytyshullu?
Vaikka CNN väittää, ettei pidä aliarvioida €-ryhmän kykyä ampua itseään kumpaankin jalkaan ja että €-ryhmä on jälleen osoittautunut paremmaksi saamaan aikaan kriisejä kuin ratkaisemaan niitä, niin siitä huolimatta on otollinen tilaisuus katsoa, mitä todella tapahtuu, kun Kyproksen annetaan mennä konkurssiin. Se kävisi hyvästä kriisiharjoituksesta.

Jos Kyproksen kaatumisesta jotain haittaa on, niin korkeintaan hyvin ohimenevää ja positiivista sitäkin enemmän. Ainakin se olisi kunnon viesti liialle ahneudelle ja löperölle taloudenhoidolle. Näin ehkä myös saataisi euron arvoa laskettua edes hiukan suhteessa dollariin, jolloin €-ryhmän kilpailukyky paranisi. Oikeampi taso olisi 1 € = 1 $, kuten euron perustamisen aikaan ajateltiin.

Mutta kuinka kävisi Kataisen juttujen uskottavuuden kanssa. Kaikki pitää pelastaa,koska työpaikat..| JKA: Kataisen matematiikka on jotain sellaista, mitä minulle ei ole koskaan missään opinahjossa opetettu. Residyt ja sumean logiikan vielä jotenkin ymmärrän, mutta poliittinen matematiikka menee hulmuavan tukkaani yli jälkiä jättämättä. Kuinka yliarvostelulla eurolla voidaan säilyttää työpaikat (~ kilpailukyky)? Vaatii ainakin lujaa uskoa, mutta onhan niitä neitseellisiä syntymiäkin historiassa. Mutta niin kuin Luther jo aikoinaan sanoi: usko on luja luottamus herraan.

Kyproshan olisi sopivan kokoinen harjoituskappale. Myöhempiä isoja ruumiita varten tiedettäisiin sitten miten voi käydä. | JKA: Kypros .. Kävisihän se tosiaan siedätyshoidosta.
US

524   Argentiinan ilot ja surut  
Argentiinalainen Lionel Andrés "Leo" Messi (s. 24. 6.1987 Rosario) on valittu maailman parhaaksi jalkapalloilijaksi monena vuonna. Hän edustanee seuratasolla Espanjan Barcelonaa.

Alankomaiden kruununprinssi Willem-Alexanderin puoliso eli Alankomaiden prinsessa Máxima on argentiinalainen Máxima Zorreguieta Cerruti (s. 17.5.1971). Kun kuningatar Beatrix kohtapuoliin luopuu kruunustaan tulee Willem-Alexanderista maan kuningas.

Kardinaali Jorge Mario Bergoglio (17.12.1936 ), on nyt uusi paavi Fransiscus.

Tässä olivat kansakunnan tämän hetken suurimmat ilonaiheet. Toisessa vaakakupissa on se, että Argentiinan peson reaalikurssi näytti taas tipahtavan roimasti. Virallisen kurssin mukaan yhdestä USA:n dollarista joutuu maksamaan noin 5,1 pesoa ja epävirallisen kurssin mukaan eli ns. blue dollar hinta on 8,75 pesoa kun se vielä pari päivää sitten oli 7,85 pesoa. Blue dollar on se, mikä parhaiten kuvaa peson arvoa maailmanmarkkinoilla. Virallisella kurssilla rokotetaan lähinnä ulkomaisia turisteja ja maan ulkomaankaupan viejiä. Tämä selittää, miksi puistoissa puskan takana valuuttakauppa käy kuin ennen vanhaan Leningradissa.

523   Intohimo, tango ja haitari
Kuka tahansa voi löytää tanssiympyröistä uuden sosiaalisen elämäntavan ja samalla herää kysymys: "Kuinka oli mahdollista elää ilman tanssia?" Hienot muoti- ja tekstiililiikunnat tahtovat jäädä tilapäisiksi ja niiden harrastaminen sattumanvaraisiksi. Tansseihin sen sijaan voi mennä missä vaatteissa tahansa, kunhan musiikin soidessa rinta painuu rintaa vasten. Tanssipiireissä Buenos Airesissa viimeisten 30 vuoden aikana tanssin luonne ja tanssietiketti on muuttunut uskomattomasti.

Milonga on sekä tietyn tyyppistä tanssimusiikkia että tanssipaikka yleensä. Suomessa sanotaan, että mennään tansseihin, Argentiinassa mennään milongaan.

Mitä tango sitten on? Ensinnäkin se pitää sisällään kolme eri rytmilajia: tango, valssi ja milonga. Ne, jotka käyvät säännöllisesti tansseissa, edellyttävät hyvistä tansseista, että kaikki rytmilajeja soitetaan. Toiset haluavat tanssia esimerkiksi valssit tiettyen henkilöiden kanssa ja tangorytmit toisten kanssa.

Käsitteistä sen verran, että tandan olen kuvitellut olevan ne peräkkäiset tanssikappaleet, jotka tanssitaan saman parin kanssa ja jota on haettu tanssimaan. Suomessa kaksi kappaletta peräkkäin. Usein tangotandassa peräkkäin on neljä tangoa; valssi- ja milongatandoissa on kolme valssia tai milongaa vastaavasti. Kunkin tandan väliin soitetaan noin puoli minuuttia taukomusiikkia (salsa, jive..), jota ei tanssita vaan sen aikana vaihdetaan paria. Tandat soitetaan usein toistuvana settisarjana: kaksi tandaa tangoja (2x4 kappaletta tangoja), yksi tanda valsseja (3 kappaletta), kaksi tandaa tangoja (2x4 kappaletta tangoja) ja lopuksi yksi tanda milongoja (3 kappaletta). Ilmeisesti tähän tulee sen verran lisäystä, että tandalla tarkoitetaan samatyylistä teemaa, joka voi koostua tietyn orkesterin sävellyksistä. Tango tanda voi siten koostua de Di Sarlin tai Pugliesen 4 - 6 tangosta tai levyltä soitettuna usein saman orkesterin instrumentaalikappaleita. Ilmeisesti tanda voi koostua myös saman orkesterin tango, valssi ja milonga rytmeistä.

Ehkä on yllättävää, ettei monilla kuuluisuuksilla ollut ollenkaan milongarytmejä. Täallaisia oliva mm. Gardel, Julio Sosa, Hugo del Carril, Edmundo Rivero ja el Polaco Goyeneche.

Sitten on tuo tanssiin haku katsekontaktia käyttäen (cabeceo) eli odotetaan, jotta toivotun hakijan katse pysähtyisi omalle kohdalle, jotta voidaan nyökyttää sopivan voimakkaasti. Tämä on enää vain yksi tapa hakea, toinen on länsimaista hapatusta eli voidaan kevyesti koskettaa olalle ja kysäistä tanssiin halukkuutta tai muutoin vain kumartaa.
*
Kommentit: 1) Andreas pks: Mitenkähän tuo tanssiinkutsu esitetään esim. Hgissä milongoissa ? Onko Suomessa eri paikkakuntien Milongoissa tanssiinkutsuille eroa ? Esitetäänkö tanssiinkutsu miehen katsekontaktilla vai voiko nainen tanssiinkutsua myös miestä katseella. Tapahtuuko suomalaisissa milongoissa tanssiinkutsu vain katsekontaktilla vai voiko muutenkin esittää tanssiinhaun ?
2) Kaminiitto: Kun en tiedä, niin voin sanoa varmana mielipiteenäni, että kaikki hakevat kaikkia mieltymystensä mukaan; nopein käsi voittaa. Ongelma kuuluu sarjaan Muumipapan lapsuus löytölastenkodissa, jonka johtajatar edellytti tervehdittäessä hännän olevan 45 asteen kulmassa, koska hän oli päättänyt niin.

522   Ja rokki palaa!   
Luokkayhteiskunta on palaamassa takaisin tai ainakin väestön elinolosuhteet ja -ympäristö ovat muodostumassa sellaisiksi, että köyhien ja rikkaiden välinen kuilu syvenee ja rajat erottuvat entistä selvemmin. Tämän sisältöisiä juttuja muistelen lukeneeni mm. Uuden Suomen blogikirjoituksista.
Vaikka sosiaaliturva äkkipäätään katsottuna on varsin hyvä ja koulutus tasapäistä, niin siitä huolimatta suuntana on sosiaalisen eroavuuden hajonnan kasvu. Verottaja on varsin kiitettävästi yrittänyt pitää huolta siitä, ettei rikkaita maahamme ole päässyt suuremmassa mitassa syntymään, köyhiä sitäkin enemmän.

Tuntuma on, että hyvinvointiyhteiskunta on rapautunut ja hajoamassa käsiin. Presidenttikin puhuu jo oleskeluyhteiskunnasta ja kirkko totuttuun tapaansa maallistumisesta sekä moraalittomuudesta. Nuoriso ei integroidu yhteiskuntaan sillä tavalla, että hyvinvointia pystytään kovin helpolla kasvattamaan tulevaisuudessa.

Sotien jälkeen vuosikymmenet kansallistuntoa nostivat maailmanmestaruustasoiset urheilusaavutukset, nyt nämä nostavat vain alkoholin keskikulutusta. Huonosti on käynyt kansankulttuurin kanssa. Ennen yhdessäolon keskiössä olivat erilaisten yhdistysten järjestämät tilaisuudet seurain- ja työväentaloilla. Kotimainen teatteri-, musiikki- ja lavatanssikulttuuri elivät kukoistuskauttaan. Ahdistuneisuus ja loppuunpalaminen ainakin päällisin puolin oli siedettävästi yhteiskunnan hallinnassa.

Samaan aikaan, kun radio ja televisio tappoivat kotimaisen kansankulttuurin amerikkalaisella hapatuksella, alkoivat vaikeudet nousta pintaan yleisen elämänlaadun heikkenemisenä. Nyt elämästä piti tehdä oma show suuren maailman tyyliin. Nykymenossa on vähän samoja piirteitä kuin renessanssi-ihmisessä, jonka piti tehdä elämästään suuri nautintojen täyttämä tanssiaisjuhla pyrkimättä sisäiseen ajatteluun. Ihminen oli tuomittu elämään ilman sielua. Miten on meidän laita?

521   Renessanssi vs. nykyaika
Machiavelli oli nykymittapuun mukaan poliitikkona luonnollisesti immoralisti. Hän kuvasi ihmiset sellaisina kuin he todellisuudessa olivat. Machiavelli halusi kiihkeästi päästä Cesare Borgian suosioon ja siksi omisti kirjansa ihailunsa kohteelle, joka oli tunnoton konna ja periaatteeton seikkailija. Kirja kuitenkin sai ruhtinaan huonoon valoon jälkipolvien silmissä.

Renessanssia ympäröi paheen, henkevyyden ja väkivaltaisuuden, viehättävyyden ja mädännäisyyden ilmapiiri. Se on suututtanut porvarit, jotka eivät voi kuvitella muunlaista maailmaa kuin omansa, valistuneen poliisivoiman ja pykälien hallitseman valtion.

Renessanssin rikoksia tekivät lähinnä julkiset henkilöt 'virkansa puolesta' ollen usein virkansa ulkopuolella rakastettavia ja jalomielisiä luonteita. Renessanssihirviönä tunnettu paavi Aleksanteri VI (Rodrigo Borgia, 1431–1503) oli yksityiselämässään hyvä, lempeä, vailla kostonhimoa, köyhien ystävä ja hyväntekijä. Hänen huhutaan tehneen ensimmäisen murhansa 12-vuotiaana. Hänen sanotaan olleen omistautuva isä rakastajattariensa synnyttämille kymmenelle lapselleen. Hän oli rakastajattarensa Vannozza di Cattanin kanssa ainakin kolme poikaa ja tytär: Giovanni, Cesare Borgia, Goffredo ja Lucrezia Borgia. Muut lapset olivat muiden rakastajattarien synnyttämiä.

Tuon ajan Roomassa ei ollut puutetta julkisen turmeltuneisuuden vastustajista, synkän sanakarillisista moralismin yli-ihmisistä. Heidän etunenässä oli firenzeläinen dominikaanimunkki ja parannussaarnaaja Savonarola, joka demonisella tarmolla kohensi moraalia. Mutta hän ei ollut kristitty kristillisessä merkityksessä, koska häneltä puuttui sopusuhtaisuus, inhimillisyys, suuri anteeksiannettavuus ja sulous. Hänet hirtettiin ja poltettiin roviolla kerettiläisyydestä syytettynä vuonna 1498 Piazza della Signorialla - samassa paikassa, jossa oli roihunnut hänen ”turhuuksien rovionsa”.

Renessanssin naivius on sen paheiden juuri. Ihmisten on täytynyt tuntea itsensä syyttömiksi ja onnellisiksi, muuten he eivät olisi milloinkaan voineet suorittaa tällaisia tekoja. Meidän täytyy ihailla sitä sivistyneisyyttä ja tahdikkuutta, millä ihmiset pettivät, ryöväsivät ja murhasivat toisiaan. Murha kuului renessanssiajan olemassaolon talouteen samoin kuin valhe nykyiseen. Lehdistö, puolueet, diplomatia, liikesuhteet: kaikki on rakennettu niin silloin kuin nyt laajalle keskinäisen petoksen, nylkemisen ja lahjonnan järjestelmille.

Jos poliitikko valtionedun tai puolueen hyödyksi ripottaisi syankaliumia vastapuolen kahviin, koko sivistynyt maailma olisi kuohuksissaan. Mutta kun hän samanlaisista vaikutteista pettää, vääristelee tosiasioita, teeskentelee, juonittelee: sitä pidetään luonnollisena. Murha oli 1400 ja 1500 -luvuilla sosiaalisen kanssakäymisen väline ja yhteikunnallinen käyttäytymismuoto, samoin kuin nykyään korruptio on yksityiselle toiminnalle välttämättömyys. Kyse on aste-eroista.
Egon Friedell, Uuden ajan kulttuurihistoria 1, ss. 254 - 256

520   Uusi paavi Fransiscus I, taustoitusta   
Buenos Airesin arkkipiispa, kardinaali Jorge Mario Bergoglio, on nyt uusi paavi Fransicus I. Hänen vanhempansa ovat lähtöisin Italian Piemontesta, isä veturinkuljettaja ja äiti oli kotona. Tämä jesuiittapappi syntyi Buenos Airesissa 17.12.1936, opiskeli Hipólito Yrigoyenin teknillisestä oppilaitoksesta kemian insinööriksi, mutta 21-vuotiaana (1957) päätti lähteä opiskelemaan jesuiittakouluun valmistuen papiksi 13.12.1969. Kun paavi Johannespaavali kuoli 2.4.2005, oli hän jo tuolloin vahva ehdokas hänen seuraajakseen saaden 40 ääntä Joseph Ratzingerin 77 vastaan.

Bergoglio, joka oli tottunut aina olemaan ensimmäinen, toimi jesuiittapäällikkönä sotilasdiktatuurin aikana (1973-79), sen jälkeen teologian professorina ja vihittiin piispaksi 20.5.1992, Buenos Airesin arkkipiispaksi 28.2.1998 ja kardinaaliksi 21.2.2001. Hänen välinsä viranomaisten kanssa olivat joskus niin kireällä, että hän joutui jopa pidätetyksi. Nykyisen presidentin ja häntä edeltävän miehensä kanssa sekä näiden hallitusten kanssa Bergoglio oli viileissä ja etäisissä väleissä.

Ehkä suuresta siirtolaisuudesta johtuen Argentiina ei ole koskaan suhtautunut homouteen jyrkästi. Bergoglio on tästä poikkeus ja siksi Buenos Airesin suuret homoyhteisöt vastustavat uuden paavin asenteita. Vaikka toiset korostavat nykyisen paavin vaatimatonta tapaa matkustaa julkisilla kulkuvälineillä ja laittaa itse ruokansa sekä yrityksistä vieroittaa köyhät nuoret huumeista, argentiinalainen homoyhteisö (CHA, Communidad Homsexual Argentina) suhtautuu varsin nuivasti hänen valintaansa. Heidän mielestään valinta on katolisen kirkon kostoajatukseen perustuva ristiretki varsinkin Argentiinan homoavioliittoja vastaan.

Kun maassa vuonna 2010 keskustelu homoavioliittolaista kävi kuumana oli silloinen kardinaali se kirkon näkyvä persoona, joka vastusti lakiesitystä raivokkaasti. Hän mm. järjesti Buenos Airesin kongressitalon edustalle näyttävän mielenosoituksen, jonka yhteydessä luovutettiin kirkon vastustava kirje kansaedustajille samalla kun se lähettiin kaikkiin seurakuntiin kansalle luettavaksi. Bergoglion mukaan kyseessä ei ollut kirkon vaan Jumalan sota homoavioliittoja vastaan ja hän piti lakiesitystä perkeleen suunnitelmana tuhota Argentiinan perhe- ja sosiaaliyhteiskunta.

Kardinaali työskenteli ahkerasti kulisseissa maakuntien piispojen kautta painostaakseen senaattoreita ja kansanedustajia lakiesitystä vastustavalle kannalle. CHA:n mukaan hän on johdonmukaisesti vastustanut sukupuolineutraaleja oikeuksia. Homoavioliittoja koskevassa lakiasiassa nykyinen paavi jäi häviäjien puolelle. Kukaan ei usko, että uuden paavin aikana olisi tilaa uudistuksille ja asennemuutoksille, vaikka maailmassa on edelleen kahdeksan maata, joissa homoudesta tuomitaan kuolemaan.

Naisten tasa-arvoa ajavasta yhdistyksestä viestitetään, että uusi paavi vastustaa ehkäisyvälineitä, sukupuolivalistuksen antamista kouluissa sekä aborttia. Näin jatkuen katolinen kirkko tulee aina olemaan kansaa ja demokratiaa vastaan sekä ajamaan uskon yksipuolistamista koko maailmassa.
*
Argentiinan nykypäivän ihmeet: Messi, Maxima, Bergoglio
- Bergoglio fanittaa San Lorenzon jalkapaloseuraa ja peronismia. Peronisti on nyt pyhän istuimen valtias.
- Häntä ei valittu sen tähden, että Etelä-Amerikassa on eniten katolisia maailmassa, mutta varmaan tätäkin asiaa ajateltiin.
- Bergogliosta tuli paavi, koska hän on älykäs ja jyrkkä kirkon mies, joka ensimmäisenä otti Fransiscuksen nimen viestittäen tällä fransiskaanien köyhyyslupausta.
- Myös hänen vihollisensa, Kirchneriläiset, olivat valitsemassa häntä paaviksi. Cristina Kirchnerinkin oli pakko lähettää onnittelut.
- Hänen entinen opinahjonsa, nykyisin Tecnopolis, miettii kuumeisesti, miten muistaa entistä oppilastaan.
- Ja jos vielä kaivataan yllätyksellisyyttä, niin paaviksi valitseminen tapahtui Pyhän Cristinan päivänä (13.03.13).
*
Argentiinan sotilasdiktatuuri (1976–1983) lukuina:
2818 päivää kesti
30 000 henkilöä kidnapattiin laittomasti sortokauden aikana, suurin osa katosi lopullisesti
500 vauvaa varastettiin äideiltään, osa syntyi salaisissa vankiloissa
100 vauvaa sijoitettiin uudelleen ja alkuperäinen henkilöllisyys häivytettiin
500 salaista pidätyskeskusta oli toiminnassa diktatuurin aikana, suurin merisotakoulussa
5000 vankia ’käsiteltiin’ merisotakoulussa
46 000 miljoonaa dollaria kasvoivat valtion velat em. aikana (ulkomaisia $6,3 mrd)
517 prosenttia oli inflaatio vuosien 1976-83 välisenä aikana
14 000 sotilasta lähetettiin Falklandin (Malvinas) saarille 1982 valloittamaan niitä
694 sotilasta kaatui Falklandin sodassa Englantia vastaan
*
Nykyisen paavin yhteyksistä 'likaiseen sotaan' kirjoittaa mm. Raisa Musakka sekä globalresearchin sivuilla on artikkeli kuvineen:“Washington’s Pope”? Who is Pope Francis I? Cardinal Jorge Mario Bergoglio and Argentina’s “Dirty War”

Se taisi olla Leo X (1513-1521) eli Giovanni di Lorenzo de' Medici, joka sanoi tarinan Jeesuksesta tuoneen kirkolle paljon rahaa. Saksalainen dominikaani ja anekauppias Johann Tetzel käytti mainoslausetta 'kun raha kirstuun kilahtaa, niin sielu taivaaseen vilahtaa' suurella innolla ja sen seurauksena Pietarin kirkko jököttää nyt Roomassa Sixtuksen kappeleineen, missä muutama päivä sitten valittiin uusi paavi.

Leo X oli likinäköinen, lyhytkaulainen, rasvoittunut, alinomaan hikoileva ja huohottava, joka kulkiessaan alati nojasi kahteen palvelijaan voidakseen raahata eteenpäin raskasta ruhoaan; hän oli letarginen (adj./ sairaanloinen horros) ja uninen, varsinkin kuunnellessaan humanistien taidokkaasti hiottuja esityksiä hän mielellään torkahteli, sitä vastoin hän oli mauttomien pilojen ja tyhjänpäiväisten näytösten innokas ystävä ja eräänlainen syömätirkistelijä, jonka suurimpana ilona oli nähdä, mitenkä hänen hovinarrinsa hänen edessään söi suunnattomia määriä munia tai fasaaneja; suunnaton tuhlari, joka kauemmin eläessään olisi myynyt Rooman, Kristuksen ja itsensä eikä kuollessaan olisi jättänyt jälkeensä niin paljon, että olisi voitu maksaa kynttilät hänen hautajaisiinsa, ja joka kuitenkin on hallitusajalleen hankkinut 'kultaisen aikakauden' nimen, koska Rooma siihen aikaan oli eurooppalaisen kulttuurin ihailtu keskus ja koska maksetut humanistit ylistivät häntä suureksi mesenaatiksi, vaikka tämä taidekukoistus on kehittynyt hänen tahtomattaan, jopa osaksi vastoin hänen tahtoaan: väärennös, jonka jälkimaailma, vaikkakaan ei enää ole Leo X:n lahjoma, on kritiikittömästi omaksunut. Martti Luther julkaisi kuuluisat 95 teesiään Wittenbergin linnankirkon edustalla vuonna 1517 ja Leo X lähetti hänelle bullansa 1520.

(Sivuharppaus: Medicien vaakunassa on kolme pyörylää ja Ranskan lilja. Pyörylät tarkoittavat rahaa ja liljan käytön salli Ranskan kuningas, koska Medicit olivat Ranskan sotien päärahoittajia.)
*
Paavi horjuu jo: CNN näytti videota, jolla uusi paavi oli kaatua kompastuttuaan viittaansa kardinaalikokouksessa tänä aamuna (15.3.13).

Lehdistötilaisuus 16.3.13. paavi F1: "Haluan köyhän kirkon köyhille ihmisille". Sanoi myös valinneensa nimen kunniottaakseen Fransicus Assisilaista.

519   Tarkennuksia tangoon
Kuka tahansa voi löytää tanssiympyröistä uuden sosiaalisen elämäntavan ja samalla herää kysymys: "Kuinka oli mahdollista elää ilman tanssia?" Hienot muoti- ja tekstiililiikunnat tahtovat jäädä tilapäisiksi ja niiden harrastaminen sattumanvaraisiksi. Tansseihin sen sijaan voi mennä missä vaatteissa tahansa, kunhan musiikin soidessa rinta painuu rintaa vasten. Tanssipiireissä Buenos Airesissa viimeisten 30 vuoden aikana tanssin luonne ja tanssietiketti on muuttunut uskomattomasti.

Milonga on sekä tietyn tyyppistä tanssimusiikkia että tanssipaikka yleensä. Suomessa sanotaan, että mennään tansseihin, Argentiinassa mennään milongaan.

Mitä tango sitten on? Ensinnäkin se pitää sisällään kolme eri rytmilajia: tango, valssi ja milonga. Ne, jotka käyvät säännöllisesti tansseissa, edellyttävät hyvistä tansseista, että kaikki rytmilajeja soitetaan. Toiset haluavat tanssia esimerkiksi valssit tiettyen henkilöiden kanssa ja tangorytmit toisten kanssa.

Käsitteistä sen verran, että tandan olen kuvitellut olevan ne peräkkäiset tanssikappaleet, jotka tanssitaan saman parin kanssa ja jota on haettu tanssimaan. Suomessa kaksi kappaletta peräkkäin. Usein tangotandassa peräkkäin on neljä tangoa; valssi- ja milongatandoissa on kolme valssia tai milongaa vastaavasti. Kunkin tandan väliin soitetaan noin puoli minuuttia taukomusiikkia (salsa, jive..), jota ei tanssita vaan sen aikana vaihdetaan paria. Tandat soitetaan usein toistuvana settisarjana: kaksi tandaa tangoja (2x4 kappaletta tangoja), yksi tanda valsseja (3 kappaletta), kaksi tandaa tangoja (2x4 kappaletta tangoja) ja lopuksi yksi tanda milongoja (3 kappaletta). Ilmeisesti tähän tulee sen verran lisäystä, että tandalla tarkoitetaan samatyylistä teemaa, joka voi koostua tietyn orkesterin sävellyksistä. Tango tanda voi siten koostua de Di Sarlin tai Pugliesen 4 - 6 tangosta tai levyltä soitettuna usein saman orkesterin instrumentaalikappaleita. Ilmeisesti tanda voi koostua myös saman orkesterin tango, valssi ja milonga rytmeistä.

Ehkä on yllättävää, ettei monilla kuuluisuuksilla ollut ollenkaan milongarytmejä. Täallaisia oliva mm. Gardel, Julio Sosa, Hugo del Carril, Edmundo Rivero ja el Polaco Goyeneche.

Sitten on tuo tanssiin haku katsekontaktia käyttäen (cabeceo) eli odotetaan, jotta toivotun hakijan katse pysähtyisi omalle kohdalle, jotta voidaan nyökyttää sopivan voimakkaasti. Tämä on enää vain yksi tapa hakea, toinen on länsimaista hapatusta eli voidaan kevyesti koskettaa olalle ja kysäistä tanssiin halukkuutta tai muutoin vain kumartaa.

518   Politiikkaa ja oheisviihdettä   
Usein poliitikot ruikuttavat sitä, ettei nuoriso ole kiinnostunut yhteisten asioiden hoidosta. Harvemmin heiltä kuulee sellaista itsekritiikkiä, että he itse ovat vieroittaneet nuorison yhteisistä riennoista, missä opitaan yhteisöllisyyttä ja muuta tervettä kanssakäymistä. Puolueet ovat lyhytnäköisellä ryöstöviljelyllä päästäneet kasvualustan köyhtymään ja kuivumaan pitämällä omistamansa tilat kokoustensa arkisessa rutiinikäytössä. Pelkällä löysällä puhumisella ei lannoiteta mitään eikä pelkkä kalja kasteluaineena pitkän päälle satoa tuota. Tarvitaan jotain muuta konkretiaa kuin se, että alkoholin keskikulutus on 50 vuodessa nostettu 2,5-kertaiseksi.  

Lähihistoriasta tiedämme, että poliittiset kannat betonoitiin nuorisoseurataloilla, työväentaloilla, osakunnissa jne. Nyt puolueet ovat katkaisseet tämän kehitysketjun ja kuvittelevat nuorison lähtevän mukaan pelkällä puhumisella. Vielä 1960-luvulla sellaisia paikkoja, mihin nuoriso ja vanhempi väki kokoontui viikonloppuisin mm. tanssin merkeissä oli maassamme noin 3000, nyt vastaavia on alle 100. Juottolat ovat korvanneet nämä ja yksi seurannaisilmiö on oleskeluyhteiskunnan korostuminen. Olon parantaminenkin kun myös vie yllättävän runsaasti aikaa.  

Finlandia hiihdossa osallistuijien keski-ikä taitaa olla jo yli 60 vuotta ja lavatanssissa harmaantuminen on kohta samaa luokkaa. Mutta pientä valon pilkahdusta on havaittavissa. Olimme päätösvaltaa pitävän kanssa nyt perjantaina Someron Teeriharjulla Sinitavasta kuuntelemassa. Harvinaisen riemastuttava tilaisuus: hyvät tilat, hyvä orkesteri ja tuvan täydeltä kaikenikäistä väkeä, erityisesti nuorta. Paljon on annettava kiitosta nuorelle Sinitaivas -orkesterille siitä, että meno oli katossa koko illan. Heidän ikivihreät suomenkieliset kappaleensa vetosivat niin nuoriin kuin vanhoihin. Siellä sitä näki monenmoista sosiaalista menoa.  

Kuvittelin, että paikka oli täysin 'kuiva', koska en ollut siellä koskaan aiemmin nähnyt kaljan lipittäjïä, mutta ilmeisesti näin ei ole, sillä kolmannen setin jälkeen tauolla kahvijonossa kuulin takanani keski-ikäisen miehen tilaavan oluen. Siinä olivat sitten sen illan humalaiset.

517   Huonolla omallatunnolla harjoitettu rahatalous  Egon Friedell, Uuden ajan kulttuurihistoria 1, ss. 162-164
Persian kielessä ennen muinoin kauppiasta ja varasta tarkoittava sana oli sama. Kaupankäyntiä pidettiin kunnian miehelle sopimattomana ammattina. Se lienee syy siihen, että vietiin 200 vuodeksi Babyloniaan hoitamaan kaupankäyntiä. Mutta suhteellisen lyhyessä ajassa valtaosa varallisuudesta oli siirtynyt juutalaisten käsiin, niin persialaiset kyllästyivät ja karkottivat juutalaiset takasin luvattuun maahansa.

Taikausko levisi 1300-luvulta lähtien, kaikessa nähtiin enne. Kohtalonuskon synkkä kupoli oli tukevaa ja tarmoton alistuminen tähtiin merkittyyn kohtaloon vankkaa. Tämän uskonnottoman maailman yllättää täydellisesti kullan samea hyökyaalto. Eritoten äkillinen rikastuminen vaikuttaa aina turmelevasti. Keskiaikainen käsitys rahanhankinnan synnillisyydestä oli iskostunut syvälle kansaan.

"Jumala on luonut kolme elämää: ritarit, talonpojat ja papit. Neljännen loi paholaisen kavaluus; koronkiskurien elämäksi sitä nimitetään", sanoo runoilija Freidank (s. 1200-luvun alkupuolella). Hän tarkoittanee koronkiskonnalla kaikenlaatuista kauppaa. Saman katsomuksen keskittää Caesarius von Heisterbach (n. 1180 - n. 1240) ytimekkääseen (lapidaariseen) lauseeseen: ”Mercator sine peccamine vix esse potest.” (”Rikoksetonta kauppiasta tuskin voi olla.”)

Myöskin kerjäläismunkit esittävät samanlaisia käsityksiä, ja kun viitataan siihen, että Vapahtaja itsekin oli käyttänyt rahaa, he vastasivat: ”Niin, mutta rahapussin hän antoi Juudakselle!” Ja vielä maallistunut pappi Geiler von Kaisersberg (1445-1510), sanoo: ”Rahankoron kiskominen ei ole työnteoa, vaan toisen nylkemistä joutilaisuudessa.” Oltiin siis ilmeisesti sitä mieltä, että koronotto, tavaroiden myyminen, ylimalkaan kaikki ansio, joka ei johdu tavaroiden valmistuksesta, vaan niiden vaihdosta, on vain hienompi ja peitetympi muoto petoksesta.

Tämä katsantokanta ei ole ollenkaan niin paradoksaalinen kuin miltä se nykyaikaisesta tunteesta ensi katsomalta näyttää; me tunnustaudumme tietyssä määrin siihen vielä tänäänkin, nimittäin niin sanotussa suljetussa seurapiirissä. Sielläkin näet henkilö joutuisi heti yhteiskunnalliseen pannaan, jos hänestä saataisiin tietää, että hän askartelee rahojen lainaamisella ystävilleen ja tuttavilleen korkoa (vaikkakin täysin porvarillistakin korkoa) vastaan tai esineiden edelleen myymisellä heille voitolla (vaikkapa vain aivan vaatimattomalla voitolla). Täällä siis vielä eettinen periaate, joka ennen vallitsi koko maailmassa, on säilynyt elävänä ja tehoisana piirissä, joka tavallaan on säädyllisyyden ja hyvien tapojen ydinaluetta. Ei ole vielä pitkääkään aikaa siitä, kun Englannissa voitiin vaatia gentelemanin mainesanaa ainoastaan, jos ei harjoittanut mitään kaupallista tointa.

Käsityötä ei pidetty kauppana eikä ollutkaan, sillä siinä maksettiin työstä eikä tavaranvaihdosta, ja useimmiten asiakkaat vielä itse hankkivat raaka-aineet: räätälille tuotiin verka, suutarille nahka, leipurille jauhot, kynttilänvalajalle tali. Kuitenkin oli olemassa myös tuohon aikaan ihmisiä, jotka elivät ostamalla ja myymällä. Nämä olivat nyt hyvin omituisessa psyykkisessä tilassa. Toisaalta he itse tunsivat tunnontuskia toimestaan, mutta eivät halunneet luopua tuotoistaankaan. Heidän oli siis harjoitettava kauppaa huonoa omaatuntoa kärsien ja toivonsa menettäneenä päästä tuonpuoleisessa taivaan valtakuntaan.

516   Paavius maallistui   Egon Friedell, Uuden ajan kulttuurihistoria 1, ss. 159-162
Konstanzin kirkolliskokous oli yleinen, "yhdeksi, pyhäksi, yleiseksi ja apostoliseksi" itsensä tunnustaman kirkon piispojen kirkolliskokous. Se pidettiin vuosina 1414-1418 Konstanzissa. Sen ohjelmassa oli kolme pääkohtaa: causa unionis, causa reformationis ja causa fidei (yhteyden, uudistuksen ja uskon kysymys), mutta ainoassakaan kysymyksessä ei päästy lähellekään ratkaisua. Konsiliarismi (~ kirkolliskokouksella on paavia korkeampi määräysvalta) on melkeinpä eräänlainen tasavaltalainen liike kirkon piirissä, se tahtoi painaa paavinvallan valemonarkiaksi ja panna varsinaisen hallinnon kirkolliskokouksen, piispojen eduskunnan käsiin ja lopputuloksena oli kuitenkin paavillinen yksinvaltius, joka oli tästä lähin täysin voitokas.

Paavi oli saanut voiton piispoista, valtionkirkoista, keisarista, kerettiläisistä ja harhaoppisista. Vain yhdessä ratkaisevassa kohtaa se ei päässyt voitolle: ihmisten sydämissä. Sen tähden paavinvalta vaipui yhdellä iskulla voimattomuuteen, vanhuuden jäykkyyteen ja asfyksiaan (hapen puutteeseen). Ulkonaiset voitot ja tappiot eivät merkitse mitään historian kulussa. Keisariajatus oli kuollut, ei tappioittensa takia, paaviajatus kuoli huolimatta voitoistaan. Kummituksen tavoin se enää vain lepäsi varjona maailman yllä. Paavi hallitsi rajattomalla vallalla, mutta kukaan ei ottanut häntä todesta. Hän ei enää ollut Pietarin seuraaja, kansojen paimen, Kristuksen sijainen, vaan hän oli enää mahtavin kirkkoruhtinas, ylin piispa, kuningas kruunuineen, rahapusseineen ja kirkkovaltioineen, rikas, vanha mies aivan kuin muutkin.

Mitäpä auttoi hänen päähineensä (tiaransa)? Hän ei enää ollut pyhä isä. Jos paavit olisivat rehellisesti pyrkineet tulemaan ei Kristuksen kaltaisiksi, vaan pelkästään Pietarin kaltaisiksi, tuon yksinkertaisen, väärinymmärrettävän, horjuvan, mutta yksinkertaisuudessaan Jumalan täyttämän, ymmärtämättömyydessään palavasti ymmärrykseen ponnistelevan, horjuvuudessaan liikuttavan inhimillisen, hyvän, vanhan kalastajan kaltaiseksi, niin koko Eurooppa olisi tänä päivänä uskovan katolinen. Se mikä on yksinkertaista voittaa aina.

Näin paavit eivät ajatelleet. He tahtoivat ryhtyä luvattomaan yritykseen: hallita sieluja ja samalla olla maallisia valtiaita; vapautua siitä laista, että toinen herruus voidaan ostaa vain toisesta luopumalla. Tähän mahdottomuuteen, tähän julkeaan ja väärään siveelliseen maailmanjärjestyksen taisteluhaasteeseen paavit haaksirikkoutuivat.

Paavi on pitänyt hovia kullassa ja purppurassa, hallinnut miljoonia, julistanut miljoonat syyllisiksi, tahtonut riistää keisarilta hänen oikeutensa ja perustellut valtansa tähän kaikkeen maan päällä sillä, että hän maan päällä edustaa erästä, joka halveksittuna kerjäläisenä eli ihmisten joukossa, joka ei ketään voinut käskeä, joka ei ketään tahtonut käskeä, joka ei ketään julistanut syylliseksi ja antoi keisarille, mikä keisarin on.

Ei ole ihme, että kirkonvastaisuus sai voimakasta jalansijaa. Ei vastustettu dogmeja ja laitosta, vaan ainoastaan niiden väärentämistä ja halventamista eli väärinkäytöksiä ei itse käytöstä. Kiista oli siis enemmän juridinen kuin teologinen. Tämä uskon järkkyminen ja orientoitumispuute aiheutti yleistä neuvottomuutta ja se muodostui uudeksi mahdiksi elämässä. Taikausko sai vahvaa jalansijaa. Pikkupaholaiset, noidat, haltijattaret, peikot ja vedenneidot, jotka vielä nytkin seikkailevat lastensaduissa vallitsivat siihen aikaan täysikasvuisten toimintaa. Yksinpä kirkon pyhimyksetkin muuttuivat luonnonjumaliksi. Nurjana puolena tuli se, että juutalaiset, kerettiläiset ja muhamettilaiset herättivät vihaa ja kammoa sekä tuskaa ja kauhistusta, kun maailma uskoi hostianhävitykset (ehtoollisleipä ja -viini), paholaisenmessut ja rituaalimurhat. Ihmisten mielestä paholainen hallitsi maailmaa omine kirkkoineen ja seurakuntineen.

515   Lakanoiden välistä löytyy ainakin 12 kummallisuutta.  
1. Amerikkalainen Richard Smith on kirjoittanut kaksi kirjaa seksistä ja laihduttamisesta. Kummassakin hän korostaa kehittämäänsä teoriaa, että seksin harjoittamisella voi korvata ruokahalua ja siten itse kukin voi hallita terveellisellä tavalla painoaan. Seksin harjoittamisen aikana vapautuu endorfiineja haihduttaen stressin ja ahdistuksen, joita muutoin yritämme unohtaa liikasyömisen avulla. On selvää, että vaikutus riippuu yhdynnän kestosta, asennoista, liikkeistä ja rakastelun intensiteetistä. Riippuen esimerkiksi suukottelun määrästä tuollaisen hyvän, 20 minuutin perusyhdynnän aikana rasvaa palaa kummallakin osapuolella 150 kalorin edestä.

2. Myös naiset pitävät pornosta, jos on uskominen Glamour -lehden selvityksiin aikuisviihteen sivustojen 10-miljoonaosesta kuukausittaisesta katsojaprofiilista. Sen mukaan 87% 25-39 -vuotiaista naisista pitää pornoa miellyttävänä seksin harrastamisen tapana. Yli 70% tämän ikäisistä naisista tekee sen salaa.

3. Erään teksasilaisen yliopiston tekemän tutkimuksen mukaan löytyy ainakin 237 syytä harrastaa seksiä. Muun muassa seuraavia perusteluja naisten vastauksista löytyi: 'näin voin lähestyä jumalaa'; 'kuluttaakseni kaloreita'; 'palkitakseni itseäni'; 'vaihtaakseni puheenaihetta', 'päästäkseni päänsärystä'. Ketään yllättävänä yhteenvetona voi todeta, että seksin harrastamisen syyt ovat moninaiset.

4. Ei ole totta, että kaikki ihmiset olisivat kiinnostuneita seksistä. Ihmisistä 10% on aseksuaalisia eli eivät tunne vetovoimaa seksiä kohtaan. Harvinaista mutta näin on.

5) Miehet voivat saada erektio 10 sekunnissa ja toisinaan riittä, että he näkevät kiihottavan kohteen vain parin sekunnin ajan. Naiset puolestaan tarvitsevat erilaista kiihoketta: enemmän aivoja rauhoittavaa ja älykkäämpää, koska he eivät antaudu helpolla.

6) Tietyssä mielessä suuteleminen ei ole terveellistä. Pitkässä kielisuudelmassa vaihtuu noin noin 40 000 bakteeria. Hyvällä onnella syljessä saattaa olla mukana desinfioivia aineita. Ei siis pidä ihmetellä, jos vilustuu pian suukottelun jälkeen.

7) Guinnesin kirja tietää kertoa, että amerikkalaisella pornotähti Lisa Sparxxx piti ainakin vielä 2004 hallussaan ennätystä miesten kanssa muhinointia. Hän oli ollut sukupuoliyhteydessä 919 eri miehen kanssa. Hänen kannoillaan oli samaa ammattikuntaa edustava Marianna Rokita 759 miehen listallaan.

8) Myös löytyy ennätyksiä saman tunnin aikana saatujen orgasmien määrässä. Nekin menevät Pohjois-Amerikkaan: naisilla lukumäärä on 134 ja miehillä 16. Tosin epävirallista tietoa on siitä, että joku mies olisi yltänyt 34 orgasmiin tunnin aikana. Oli miten oli, niin naiset hakkaavat miehet mennen tullen.

9) Parisuhteessa elävät miehet masturboivat yksineläjiä enemmän johtuen siitä, että ensin mainituilla kehittyy enemmän testosteronia, mikä panee harjoittamaan seksiä ts. parisuhteessa elävät ovat seksin noidankehässä.

10) Orgasmin saamisen teeskentely on melko tavallista naisten kesken tai ainakin voi sanoa, että yleisempää kuin luulemmekaan. Tutkimukset sanovat, että 50% naisista on jossakin elämänsä vaiheessa teeskennellyt saaneensa orgasmin, vaikka näin ei tosiasiallisesti ollut tapahtunutkaan.

11) Siemensyöksyssä lähtee vilistämään kertalukua 100 miljoonaa siittiötä, joiden etenemisnopeus supistuslihasten voimasta on noin 18 km/h

12) Seksi on terveellistä, mutta sydämen päälle se saattaa ottaa, sillä orgasmin hetkellä pulssi nousee tuonne 180 iskua/minuutti.

514   Paavin ympyrät sotkenut muistio  22.2.13 La Repubblica lehti nojaa 'tavallisesti perillä oleviin lähteisiinsä' paljastaessaan, että paavin eropäätökseen vaikutti ratkaisevasti kolmen kardinaalin komiteatyönä tekemä salainen ja kaukana yksimielisyydestä oleva muistio, jonka tämä sai 17.12.2012 luettavakseen. Kylmiä väreitä aiheuttava 300 sivuinen, hiuksia pystyyn nostava muistio koskee Vatikaanin valtataisteluja, seksiskandaaleja sekä mafian kähmintää ja nämä ovat olleet Benediktus XVI:n eron takana.

Lehti otsikoi juttunsa (21.2.2013) 'Seksi, uran edistäminen ja kiristys paavin eron takana ja toisen otsikkona oli 'Älä tee huorin, älä varasta -käskyjen rikkominen sekoittaa paaviutta'. Muistion laatimisen takana ovat olleet kardinaalit: espanjalainen Julián Herranz (Opus Dei), italialainen Salvatore De Giorgi ja slovakilainen Josef Tomko, jotka kikki ovat yli 80-vuotiaita. Heidän toimeksiantonsa oli alunperin Vatikaanista vuotaneet salaiset paperit (Vatileaks).

Muistion tiedot perustuvat kymmeniin kirkon viranhaltijoiden, kardinaalien ja maallikoitten haastatteluihin sekä selvitysmatkoihin. Lehden mukaan paljastui läheisiä yhteyksiä mafiajärjestöihin, jotka nämä kolme kardinaalia erittelivät uskonnollisten taustojen ja maantieteellisten alueiden mukaan. Pahinta oli se, että paljastui läpi kirkon menevä verkosto, jonka yhteisenä tekijänä oli seksuaalinen suuntautuneisuus (homus). Ensimmäisen kerran katolisen kirkon historiassa käytetään virallisessa latinankielisessä tekstissä sanaa homoseksuaalisuus (Impropriam influentiam).

Lehti viittaa lähteeseensä, joka on avainasemassa paavin virastossa, ja kirjoittaa, että pääpaino on 7. käskyn (älä tee huorin) noudattamatta jättämisen ympärillä. Älä varasta äläkä sotkeennu epäpuhtaaseen toimintaan on tärkeä, mutta vähäisempi osa asiassa. Kaikki nämä kirkon omien jäsenten rikkomukset peruskäskyjä vastaan murentavat kirkon uskottavuutta. Muistion teksti on yksiselitteistä. Myös joidenkin korkeiden kirkon virkamiesten väitetään joutuneen kiristyksen uhreiksi sellaisten maallikkojen taholta, joilla on yhteyksiä mafiaan ja sen kaltaisiin järjestöihin.

Tyrmistyttäviä tapauksia
Tommaso Stenico, joka johti pappien homoseksuaalisia suhteita koskesvaa tutkimusta, erotettiin sen jälkeen, kun hän antoi italialaiselle tv:lle haastattelun tutkimusaiheestaan ja paljastuneista suhteista. Päivänvaloon tuli taas episodi, jossa herra Angelo Balducci oli tehnyt tutkimuksia pyhän istuimen kuorolaisiin liittyvistä korruptioepäilyistä, jotka liittyvät Rooman ulkopuolella olevassa kirkon omistamassa, historiallisessa huvilassa sattuneeseen saunomisjuttuun.

Vatikaanin pääministeri, Veronan arkkipiispa ja vahva paaviehdokas Tarcisio Bertone mainitaan muistiossa. Yliopistolta oli vuokrattu loistoasunto, jota hän käytti yksityisasuntonaan. Lisäksi mainitaan eräs 33-vuotias kiistelty Marco Simeonin, joka on kirjoittanut korkea-arvoisen vatikaanin virkamiehen Carlo Maria Viganón vastaisia juttuja, ura Bertonen suojelemissa yrityksissä lähti räjähdysmäiseen nousuun. Viganó muutti myöhemmin USA:an ja hän oli ensimmäinen, joka aloitti Vatikaanin korruptioepäilyistä kirjoittamisen.

'Ei kommentteja'
Vatikaanin tiedottaja isä Federico Lombardi ei kumonnut eikä vahvistanut La Repubblica-lehden kirjoituksien todenperäisyyttä. Kardinaalikomitea, joka tutki Vatileaksia, on saanut työnsä valmiiksi ja esitteli sen paaville, emmekä aio kommentoida niitä kuvitelmia ja mielipiteitä, joita tiedotusvälineissä sen sisällöstä liikkuu.

Italian kirkollisen tv-kanavan johtaja Dino Boffo totesi, että paavin päätöksen tarkoituksena jättää tehtävänsä oli laittaa piste johtamiselle, joka saattaisi vahingoitta syyttömiä ja vaatimattomia.

513   Saksalainen täystyöllisyys  
Saksalaisen työllisyysihmeen takana on lyhytaikaiset työsuhteet ja epäinhimilliset työvuorot eli tarkoittaen epätyypillisiä töitä viikonloppuisin ja öisin. Saksan 82-miljoonaisesta väestöstä 42 miljoonaa nostaa sosiaaliturvaa tai siihen verrattavaa (eläke, ..). Kolmen miljoonan työtekijän palkka on niin pieni, että he ovat käytännössä köyhyysrajan alapuolella. Minipalkalla työskentelee 7-9 miljoonaa ihmistä, ja heistä monet vain 40 tuntia kuukaudessa. Tämä tietää näille melko pientä eläkettä tulevaisuudessa. Työolojen huonontumisesta johtuen työuupumusten määrä on kasvanut kymmenessä vuodessa 34 miljoonasta (2001) 56 miljoonaan (2010). Näin sanoo maan tilastokeskus Destatis sekä Süddeutsche Zeitung.

EU:n talousveturin vuoden 2012 virallinen työttömyysluku oli 6,8%, mikä on pienin luku 20 vuoteen. Neljäsosa työvoimasta työskentelee viikonloppuisin, kun kymmenen vuotta aikaisemmin heitä oli viidesosa. Palvelualat ja erityisesti kauppojen aukioloajat ovat tässä kasvussa määräävänä tekijänä.

Että tällaista on ns. sopeuttaminen ja jousto suuressa maailmassa.

512   Etiketin eetosta  17.2.13
Tuo pakituspuolen etikettiketju kirvoitteli taas kerran ajatuksia etiketistä, josta on hyvä pitää tiukasti kiinni, jos aikoo juoda pullon suusta, jottei pullo lipsu kädestä. Mutta jos mennään lavatanssin puolelle, niin auttamatta tiukka etiketti kuristaa kuoliaaksi mielikuvituksen. Jos tanssi heijastaa pelkästään hovitaiteellista jäykkyyttä ja lamauttavaa pakottuneisuutta, missä kaikki askeleet ja muut liikkeet ja liikeradat ovat tarkoin määrättyjä, niin tanssin sosiaalinen nautintopuoli jää saamapuolelle. Menuetti taitaa olla pisimmälle vietyä koketeerausta tanssin alalla.

Tietysti joku voi intohimoisesti nauttia kilpatanssista, missä jokainen sormen asentokin on tiukasti hiottu ja ilmeen pitää olla kuin petolinnun takapuoli. Itse en ole oppinut rakastamaan tätä hienompaa tanssikulttuuria. Johtunee rahvaanomaisesta kotikasvatuksestani.

Mielestäni lavatanssi on aika kaukana nukkeleikeistä, missä mollamaijaa puetaan, roolitetaan ja retuutetaan kuten prinsessoja konsanaan. Itse menen lavoille siinä tosi tarkoituksessa, että lähden sieltä pois mieli virkeämpänä ja toiveita täydempänä kuin sinne mennessäni. Liikunnallinen puoli on pienemmässä merkityksessä.

Poistin tämän tnetistä sivistyssanojen vuoksi

511   Viisauden käsikirja   Egon Friedell, Uuden ajan kulttuurihistoria 2, ss. 88-89
Jesuiittaisä Balthasar Gracian kirjoitti espanjaksi vuonna 1653 Oraculo manual y arte de prudencia eli Viisauden käsikirjan, jonka Schopenhauer sitten aikanaan käänsi oivallisesti saksaksi. Seuraavia elämänohjeita siitä löytyy:
- Jätä toiset epätietoiseksi aikomuksistasi.
- Pelaaminen avoimin kortein ei ole hyödyllistä eikä miellyttävää.
- Kaikessa on annettava toisen aavistaa jotakin salaperäistä.
- On pidettävä toivoa yllä, mutta ei milloinkaan kokonaan tyydytettävä sitä.
- Koskaan ei pidä esiintyä siten, että herättää ylenmääräisiä odotuksia.
- On toimittava aina niin kuin olisi muiden nähtävissä.
- On ajateltava niin kuin harvat ajattelevat ja puhuttava niin kuin useimmat puhuvat.
- On sallittava itselleen anteeksiannettavia vikoja, sillä huolimattomuus on toisinaan suurin suositus.
- On varottava voittamasta esimiehiään.
- Se mikä tuottaa suosiota, on tehtävä itse, mikä tuottaa epäsuosiota, on teetettävä toisilla.
- Ei pidä odottaa, että muutut laskevaksi auringoksi, on jätettävä asiat ennen kuin ne jättävät meidät.
- Älä kuulu kokonaan itsellesi äläkä kokonaan toisille, sillä kumpikin on halpamaista tyranniaa.

= Yhteenvetona: on oltava pyhä.

Kolme s-kirjaimella alkavaa asiaa, jotka tekevät ihmisen onnelliseksi: santidad, sanidad, subiduria; pyhyys, terveys, viisaus.

  *

Sydämen suojelemisen 5 avainta

Enemmän fyysistä liikuntaa
Enemmän hedelmiä ja vihanneksia
Vähemmän kovia rasvoja
Vähemmän suolaa
Tupakka pois kokonaan

510   Parempiosaiset 1300-luvulla  Egon Friedell, Uuden ajan kulttuurihistoria 1, ss. 121 - 140
Wilhelm Occamilainen ja Duns Scotus (ensimmäisiä nominalisteja): Ajan merkit (signa). Oliot. Suhtaudumme olioihin, mutta meidän ei silti tarvitse olla olioiden kaltaisia. Samoin kuin savu on tulen merkki ja huokaus tuskan merkki, savulla ei silti tarvitse olla yhtäläisyyttä tulen kanssa eikä huokauksella tuskan kanssa.

Jumala on hyvän ja pahan tuolla puolen. Ensimmäisen syyn olemassaolo on todistamaton. Kolminaisuus, ihmiseksi tulo ja sielun kuolemattomuus eivät milloinkaan voi olla loogisen todistelun esineinä. Usko ja tieto ovat kaksi eri asiaa.

Vallitsi syvä pessimismi. Oltiin epätoivoisia menneen ajan ja olemassa oleviin mahteihin nähden, koska kaikki takeet pettävät, luullaan, ettei ylimalkaan ole olemassa minkäänlaisia takeita. Kiinnekohtien puute ilmenee perversiteetin muodossa kaikilla aloilla: viivat, värit, muodot jne vääristyvät niin taiteessa kuin muodissa. Normaalin elämän mittapuut ja ohjenuorat pettävät niin juridiset kuin moraaliset.

Kaikki horjui. Kaksi tukipilaria: paavi ja paavi, heidän valtansa alkoi horjua ja toisinaan valta katoaa kokonaan. Saksalaisella alueella oli kahden keisarin hallitus, joka sitten 1410 muuttui kolmen kuninkaan valtioiksi. Paavi oli vankina Avignonissa vuoteen 1377 asti ja vuonna 1409 oli yhtä aikaa kolme paavia: roomalainen, ranskalainen ja kirkolliskokouksen valitsema. Tavalliselle ihmiselle tämä oli samaa kuin jos olisi kolme Vapahtaja tai jokaisella ihmisellä kolme isää. Pekän skisman mahdollisuudenkin täytyi olla omiaan repimään maasta paavinvallan juuret ja tekemään sen ontoksi.

Hajoaminen alkoi ylhäältä: vasallit seurasivat sotaretkille, jos se heitä miellytti ja oli heille itselleen kannattavaa. Alustalaiset jättivät turpeensa. Ylimystö, jolla siihenastisen syntyperänsä mukaisesti oli oikeus hallita, mutta joka omistamisen tottumuksesta oli veltostunut ja mädäntynyt, painui sameana sakka yhteiskunnan pohjalle ja uudet voimat nousivat pintakerroksiin. Rappiolle joutuneiden piirissä oli vielä kristillinen kommunistinen sävy. Säätyjä ei enää pidetty pyhinä. Keskiaikainen periaate, että sääty on ihmisessä synnynnäinen kuin iho, ei enää ollut voimassa.

Kaikkien arvojen katastrofaalinen romahdus ja kaikkien siteiden radikaalinen löystyminen loi kaksi erilaista asennetta: täydellinen kritiikittömyys ja sokea alistuminen kohtaloonsa. Ensin mainittua joukkoa edustivat muun muassa 'vapaan hengen veljet' ja vaeltavat begardit'. Hillittömiä joukkoja, jotka varsinkin Reinin alueella harjoittivat toimintaansa eläen kerjuulla, kiristyksellä ja rosvouksella. Toimintaansa he perustelivat luvalliseksi, koska muka yksityisomaisuus oli syntiä. Heidän sukkelat sanansa olivat kuuluisia ja peljättyjä. Päälauselmansa kuuluivat: ylimaailmallista Jumalaa ei ole olemassa, ihminen on jumala, koska ihminen on samaa kuin jumala, ei tarvita mitään välittäjiä; hyvän ihmisen veri on yhtä kunnioitusta-ansaitsevaa kuin Kristuksen veri; siveellistä on se, mitä veljet ja sisaret nimittävät siveelliseksi; vapaus ei tunne mitään rajoja, siis ei myöskään syntiä; 'hengen' edessä ei ole varkautta eikä huoruutta; jumalan valtakunta ja todellinen autuus ovat maan päällä. Siinä on todellinen uskonto eli itsensä varaan asetettu, ei minkään omantunnoarvelujen painostama minuus on todellinen Kristus.

Käytännön nihilismi esiintyi 1400-luvun alussa hussilaisuutena. Lyhytnäköisen, julman ja kavalan politiikan kiihottamina tsekkiläiset sotajoukot suorittivat tekoja, jotka herättivät aikalaisten kauhua ja hämmennystä.

Se tilanne, missä sielu siihen aikaan oli, kuvaa Petrarcan sanat Avignonista paavin hovista: ”kaikki hyvä on siellä joutunut perikattoon, ensiksi vapaus, usko, toivo, rakkaus: kaikki suunnattomia sielun tappioita. Mutta ahneuden valtakunnassa ei tätä lueta vahingoksi, kunhan vain tulot pysyvät vähentymättöminä, Tulevaista elämää pidetään siellä tyhjänä satuna. Se, mitä kerrotaan helvetistä, on pelkkää laverrusta ja lihan ylösnousemus, viimeinen päivä ja Kristuksen tuomio pelkkä hulluutta. Totuutta pidetään siellä mielettömyytenä, pidättyväisyyttä järjettömyytenä, häveliäisyyttä häpeänä, irstailevaa syntiä suurisuuntaisuutena; mitä tahraisempi elämä on sitä korkeammalle sitä arvostetaan, ja maine kasvaa rikollisuuden mukana.”

Taloudellisen elämän kiihtyvä nousu alkaa 1300-luvulta. Oliko yhä suurempaa jalansijaa saava materialismi kohonneen talouselämän seuraus vai oliko asianlaita päinvastainen? Asia lienee viimeksi mainittu eli ensin oli olemassa tietty sieluntila tai mieliala ja tästä johtuu tietynlainen taloudellisten olojen kehittyminen. Jos ihmisen mielenkiinto on voittopuolisesti suuntautunut hengen näkymättömään maailmaan, niin hän tuottaa hienoja luomuksia uskon, ajattelun ja taiteen alalla, mutta hänen talouselämänsä jää yksitoikkoiseksi ja alkeelliseksi. Jos hän taas suuntaa katseensa voimakkaammin käsinkosketeltavaan, näkyvään, maistettavaan ympäröivään maailmaan, kohoaa hän taloudelliseen kukoistukseen. Hän keksii uusia työaseita, löytää uusia rikastumisenlähteitä, herättää eloon uusia elämänmukavuuden ja nautinnon muotoja ja tekee itsensä materian herraksi.

1300-luvulta alkaen taloushistoriassa puhutaan paljon 'edistävistä olosuhteista', 'suotuisista edellytyksistä'. Edellytykset ja olosuhteet ovat aina tarjolla, eri aikakausina niitä vain käytetään eri tavalla. Ja vaikkei niitä olisikaan, taikoisi taloudellinen tahto ne tyhjästä esiin, jos se vain on kyllin voimakas, ja muuttaisi väkivaltaisesti jokaisen edellytyksen 'suotuisaksi' ja jokaisen olosuhteen 'edistäväksi'.

Venetsia ja Hansa-liitto olivat 1300-luvun alusta lähtien talouselämän voimatekijöitä. Vain harvoin nämä tarttuivat miekkaan harjoittaessaan itsevaltaista kauppadiktatuuria. Hansakauppiailla oli tapana sanoa, että he ostavat englantilaiselta ketunnahan groschenista (n.1,5 g hopeaa) ja myyvät hänelle sitten ketunhännän guldenista (n. 3,5 g kultaa). Se oli varmaan hyvä koulu englantilaisille tulevaa ajatellen.


Ammattikuntien synty
Keskiaikainen yhteiskunta oli saanut kasvonpiirteensä ritareilta ja kirkonmiehiltä; nyt tulevat määrääviksi porvari ja käsityöläinen, vieläpä talonpoikakin alkaa tuntea arvonsa: kolme reaalista ammattia. Sosiaalisten arvojen muuttuminen esiintyy ammattikuntien vähäisenä nousuna. Porvarisaatelia edustavat suvut melkein kauttaaltaan luhistuivat 1300-luvun aikana. He olivat vanhoja, kylläisiä ja laiskoja perillisiä, eilispäivän miehiä. Ammattikuntalaiset taas olivat sen ajana nykyaikaisia, jotka osasivat omaksua niiden elämänvoimien tarkoituksen, jotka valmistautuivat herruuteen. Poliittisesti he olivat kansallisia ja kirkonvastaisia. Heidän riveistään lähteneet taiteilijat osoittivat ymmärrystä kaikelle uudelle niin rahatalouden periaatteille kuin mystiikan opeille. Heidän joukostaan värävättiin jalkaväki, tulevaisuuden aselaji. He taistelivat työn ja valistuksen, maallikkokristillisyyden ja kansalaisoikeuksien puolesta. He ajoivat jonkin verran ahdasta ja raitista, mutta tervettä ja hurskasta keskisäätypolitiikkaa. He olivat sanan todellisessa mielessä kristillissosialisteja.

Heidän järjestönsä ei ollut pelkkä taloudellinen etujärjestö, vaan patriarkaalinen siveellinen yhtymä. Kisälli ei liittynyt yksistään mestarin liikkeeseen vaan myös hänen perheeseensä ollen tiukasti mestarin siveellisessä ohjuksessa. Oli kunnia-asia tehdä hyvää työtä. Ammattikunnan tärkein velvollisuus oli tarjota jäsenilleen tarpeellinen määrä menekkimahdollisuuksia, ja jos he tulivat sairaiksi ja työkyvyttömiksi, hoitoa ja ravintoa. Tämä kaunis ammattikuntahenki degeneroitui vähitellen pikkumaiseksi holhoukseksi, jäykäksi tottumukseksi ja ajatuksettomaksi kaavamaisuudeksi. Kaikki oli lopulta kiusallisen tarkasti säädeltyä: puhuttelu, maljanjuonti samoin kuin oppipoikien lukumäärä ja kauppapuodin suuruus. Kisälli ei saanut lähteä iltapäivällä olutta juomaan ennen kelloa kolmea, yhtenä iltana ei saanut pelata häviöksi enempää kuin kuusi guldenia, ainoastaan omarekoista sai myydä, jottei syntyisi suurliikkeitä, työpajan täytyi avautua kujalle päin, jotta työtä voitaisiin aina tarkkailla, ei saanut ottaa uutta työtä ennen kuin aiemmin tilattu oli valmiina, hienoja tavaroita käsiteltäessä sai työskennellä vain päivänvalossa.

Kaikki nämä olivat hyvätarkoituksellisia ja järkeviä, mutta ajan mittaan kuitenkin sietämättömiä rajoituksia. Puuttui mahdollisuus nähdä suuret yhteydet ja yhdistää elimellisesti ristiriidat. Nähtiin vain lähin todellisuus. Koko elämä liikkui muotojen ja kaavojen raskaassa panssarissa, johon sen oli pakottanut hengelle vieras ammattidiletantismi eli ammattiharrastelijamaisuus.

Omalla alallaan tämä materialismi saavutti suuria voittoja: huolellisuus, taitava aineenkäsittely ja työesineen kunnioitus korostuivat. Se oli poroporvarillisuuden sankariaikaa. Laskentatoimi oli alkeellista. Jakolasku oli lähes tuntematonta, joten lähes aina turvauduttiin kokeiluun (tatonnointi). Sen vuoksi laskuvirheet olivat tavallisia eikä kukaan niistä pahastunut.


Todellisuusrunot
Satiiri on sinänsä aina realistinen runouden laji. Se ei voi osua kohteeseensa, jollei se käsittele tosiasiallista, kaikkia konkreettisia yksityispiirteitä seikkaperäisesti ja tarkasti ja samalla hellästi. Tuolloin kaikki lauloivat. Kaikki puettiin laulun muotoon: rakkaus, pilkka, suru, hartaus, tuttavallisuus; kertova runous saa balladin muodon. Ritariaikana lyriikan keskuksena oli melkein aina naitu nainen, nyt neito. Traagillisena henkilönä ei enää ole onneton rakastaja, vaan hyljätty rakastettu. Runouden ammattilaisena ei enää ole aatelinen, vaan soittoniekka, paljon karkeampi, realistisempi ja kansanomaisempi hahmo. Kaskut ja sanalaskut alkavat saada jalansijaa. Begardien sukkelat sanat eivät ilmeisesti olleet muuta kuin ytimekkäitä aforismeja.


Vapautuminen holhouksesta ja alistetusta asemasta
Kuninkaiden tunnussana oli 'irti Roomasta', ruhtinaiden 'irti valtakunnasta', kaupunkien 'irti maan hallitsijasta', talonpoikien 'irti turpeesta'. Maaorjuutta ei suorastaan poistettu, se kuihtui vähitellen itsestään.

Radikaalia vapautusliikettä eli emansipaatiota edustivat 'vapaan hengen veljet', joita nykyään nimitettäisiin äärikommunisteiksi tai vihreiksi. Hussilaisten taisteluhuuto kuului: 'Ei mitään minun, ei mitään sinun omaasi!' Oma lukunsa on 'vaeltajien' eli työtä karttavien proletaarien kirjava seurue, joka oli kokoonpantu kaikkien mahdollisten ammattien ja säätyjen radaltaan suistuneista jäsenistä.


Ritarilaitoksen rappeutuminen
Tuohon aikaan tottumukset ja tavat, puheet ja eleet, kaikki mitkä muodostavat elämän sisäisen melodian, tulevat epähienommiksi, raaemmiksi, rahvaanomaisimmiksi ja suoranaisemmiksi. Osaksi tämä johtuu alempien kansakerroksien pinnalle nousemisesta. Kaikki elämänpiirit saavat raaemman aistillisemman värityksen. Ritaritkaan eivät enää ole mitään ritareita. Uskollisuus, kunnia, 'lempeys', 'lujuus', kohtuullisuus olivat hyveitä, joita hovien runous opetti. Tämä muuttui nyt täydellisesti.

Aatelismiehistä, sikäli kuin hän suorastaan ollut ollut ryöväri, tuli hyvänpuoleinen tai pikemminkin huononpuoleinen talonpoika tai vaivalloinen tappelupukari. Aikaisemmin olivat mitä elävämmin askarruttaneet mieltä lemmenkysymykset: lemmenhovit, lemmensäännöt, valitun kunniaksi suoritetut teot ja kärsimykset. Ehkä lapsellisia, mutta ihanteellisia ongelmia. Aikaisemmin kun junkkerit kohtasivat, he puhuivat uskonnollisista ja runollisista aiheista, nyt keskustelun aiheina olivat hevoset, ilotytöt, kaksintaistelut ja viljan hinnat.

Geiler von Kaiserberg sanoo: ”Ainoastaan aatelin nimi, ei mitään itse asiasta on jäänyt jäljelle niille, jotka ovat jalosukuisia nimeltään. Se on pähkinänkuori ilman sydäntä, mutta täynnä matoja, muna ilman keltuaista, ei mitään hyveellisyyttä, ei mitään viisautta, ei mitään hurskautta, ei mitään rakkautta valtioon, ei mitään ystävällisyyttä .. . he ovat täynnä irstautta,röyhkeyttä, vihaisuutta ja muihin paheisiin suuremmassa määrin antautuneita kuin kaikki muut.”

Siihen tuhoutui ritarilaitos, eikä, kuten niin usein väitetään, ruutiin. Sillä ensinnäkään heitä eivät syösseet tuhoon uudet sodankäynnin muodot, vaan heidän oma rajoittuneisuutensa ja ylimielisyytensä, joka esti heitä oikeaan aikaan sopeutumasta muuttuneisiin olosuhteisiin, ja toiseksi voitti tuliaseiden käyttö jalansijaa suunnattoman hitaasti. Ogdai kaanin mongolilaumat, jotka 1200-luvun alkupuolella tulvivat yli itäisen Euroopan, veivät jo taisteluun vähäisiä kenttätykkejä, jotka he olivat tuoneet mukanaan Kiinasta. Saman vuosisadan keskivaiheilla anto Marcus Craicus tarkan ruudinvalmistuksen reseptin, ja kuuluisa skolastikko Roger Bacon tunnusti sen saman aikaisissa kirjoituksissaan tehokkaimmaksi räjähdysaineeksi. Mutta eurooppalaiset eivät kyenneet sen käyttöön ja heidän täytyi sen tähden, vaikka heillä jo se oli, noin sata vuotta myöhemmin antaa Berthold Schwarzin vielä kerran keksiä se.

Crécyn taistelussa 1346 ampuivat englantilaiset lyijytykeillä 'pelottaakseen ihmisiä ja eläimiä' ja samana vuona on Aachenissa pyssy, jolla 'ammutaan ukkosta'; arabilaiset käyttivät jo vuonna 1331, kolme vuotta ennen kuin Berthold Schwarz teki kokeensa, Alicanten piirityksessä lyijytykkejä. Mutta sittenkin kesti yli 150 vuotta, ennekuin ruutipyssyistä tuli pääasiallinen ase. Ritareilla olisi siis ollut runsaasti aikaa 'uudestaan järjestäytyäkseen'.

Sen sijaan he itserakkaassa pölkkypäisyydessään ritarit pyrkivät kehittämään edelleen vanhaa järjestelmää yhä yksipuolisemmaksi ja kankeammaksi. He ympäröivät koko ruumiinsa liikkuvilla kiskoilla ja levyillä, jäsentaipeet olivat rengaskudoksien peittämiä, päässä oli liikkuvalla visiirillä varustettu kypärä, ei mikään kohta ruumiista ollut suojaton. Niin heistä tuli lopulta vaeltavia linnoituksia, ratsastavia tankkeja.

Juuri se seikka, että he kulkivat ratsain, teki koko laitteen arvottomaksi, sillä hevosia ei voitu niin täydellisesti suojata, ja jalan kulkiessaan he olivat kömpelöitä kuin kilpikonnat. Sitäpaitsi he vielä Sempachin taistelussa (Sveitsi, 9.7.1386), jossa kärsivät suunnattoman tappion, käyttivät sen ajan keikarimuotia suippoine ylöspäin käyristyneine jalkineineen, ja heidän jalkansa oli pistetty naurettaviin rautaveneisiin, joissa he tuskin kykenivät vaappuen kävelemään. Tarinan mukaan tämän taistelun ratkaisi Arnold von Winkelried sankarimaisella uhrautuvuudellaan iskemällä kiinni itävaltalaisten peitsilyhteeseen murtaen aukon tuohon ihmiskunnan kukkana itseään pitävään habsburgilaisen vallanhimon ja epäinhimillisyyden joukkion rivistöön.

Silloin kohtasi Nemesis ensi kerran röyhkeätä seikkailijakastia sen tunteettomuuden, epäoikeudenmukaisuuden ja itsekkyyden vuoksi. Talonpojassa pääsi voitolle uusi tahto, mutta feodalismin todellinen verivihollinen ja voittaja oli toisaalla. Sillä nyt sukeltaa ajan hämärältä pohjalta esiin uuden hengen valtalinnoitus kaikkine valo- ja varjopuolineen: kaupungin salaperäinen ilmiö. Kaupunkiympäristö on ihmisen keinotekoinen tuote.

Kaupunki monopoleineen, tapulioikeuksineen ja muine pakotteineen lähentelee maantierosvousta. Kaupunki on äärimmäisen egoistinen muodostuma, joka antaa vain itsensä merkitä jotakin, tuntee vain itsensä oikeutetuksi elämään ja pitää kaikkea muuta vain oman menestyksensä välikappaleena. Jokainen ei-porvari on luonnollinen vihollinen, yksinkertaisesti jo sen vuoksi, ettei hän kuulu kaupunkiin. Kaupungista lähti sitten myös liikkeelle se plebeijien aalto, joka valtasi kaikki kansankerrokset.

509   Rikos ja nerous   Egon Friedell, Uuden ajan kulttuurihistoria 1, ss. 97-99
Nerokkuus ei ole muuta kuin organisoitunutta neuroosia, älykäs muoto mielipuolisuudelle. Siten ymmärrämme, miksi nero osoittaa säännöllisesti patologiasia piirteitä. Kreikan kansan dionyysinen suhde edusti perifeerista älykkyyttä ja apolloninen keskeistä.

Apolloninen tekijä on välttämättömyys kaikelle nerokkaalle luomistyölle, mutta on myös myönnettävä, että dionyysinen on yhtä tärkeä. Nerot eivät ole ainoastaan latentteja mielipuolia, vaan myös latentteja rikollisia, ja he ovat törmäämättä rikoslain kanssa vain sen tähden, koska he juuri ovat neroja ja voivat paeta luomistyöhön. ”En ole koskaan kuullut puhuttavan rikoksesta, jota en olisi oinut tehdä”, sanoo Goethe. Rikos, jota hän ei voisi tehdä olisi hänen kuvaamiskykynsä ulkopuolella. Mutta hänen ei tarvitse tehdä rikoksia, koska hän kykenee kuvaamaan niitä taiteellisesti.

Hebbel kirjoittaa: ”Shakespeare'in pelastuksena oli, että hän loi murhamiehiä, joten hänestä itsestään ei tarvinnut tulla murhamiestä”. Ja on hyvin todennäköistä, että Schilleristäkin olisi tullut lahjakas ryöväri ja Balzacista etevä koronkiskuri, mutta heidän runoilijanlahjansa oli sentään verrattomasti suurempi kuin heidän ryövärin- ja kronkiskurilahjansa. Kaikki taiteilijat ja kuvaajat: Dante ja Michelangelo, Strindberg ja Poe, Nietsche ja Dostojevski, mitäpä he olivat muuta kuin taiteeseen paenneita ihmissyöjiä? Ja maailmanhistorian 'hirviöt': Caligula ja Tiberius, Danton ja Robespierre, Cesare Borgia ja Torquemada, mitäpä he olivat muuta kuin todellisuuteen ajautuneita taiteilijoita? Keisari Nerosta, jolla oli suuri taiteilijakunnianhimo, ei olisi tullut mitään 'verikoiraa', jos hän olisi omannut taiteellisen kuvauksen voiman. Qualis artifex pereo, kenties on lupa kääntää: ”Mikä merkillinen laji taiteilijaa kuoleekaan minussa.”

Myös uskonnollinen tarvitsee 'ärtyvää' heikkoutta. Buddhan, Paavalin, Fransiskus assisilaisen täytyy olla varustettu epätavallisella kiihotusten vastaanottokyvyllä voidakseen myötätuntemalla itsessään elää kaiken vieraan tuskan ja jälleentunteakseen jokaisessa luontokappaleessa veljensä. Hänellä täytyy olla sairaanloinen herkkyys eräiden maailmankaikkeudessa hajallaan olevien energioiden tuntemiseen, herkkyys, jota ei ole kenellekään muulla kuin hänellä; muuten hän ei löydä mitään. Suurten uskontojen syntymisajat ovat aina myös kansanpsykoosienaikakausia: orfinen aikakausi Kreikassa, alkukristillisyyden vuosisadat, samaten ajat, jolloin uusi maailmankuva kypsyi. Ja tällöin on kysymys aidoista sairauksista, koskapa tasoittava säännöstelyjärjestelmä, suojaava älyllinen ylärakennelma tavallisesti vasta myöhemmin luodaan. Ja niin palaamme taas lähtökohtaamme.

508   Onnellisuus   (Spectrum tietokeskus 3. osa, 1977 WSOY)
Epikuros (n. 341 – n. 271 eKr) Epikuros syntyi Samoksen saarella, opiskeli Ateenassa ja muutti sinne lopullisesti 306 eKr perustaen sinne uskonnollis-filosofisen yhteisön (Epikuroksen puutarhan). Hän sai vaikutteita Demokritokselta ja Aristoteleelta. Kirjoitti noin 300 teosta, joista on säilynyt vain katkelmia. Pääteos on 'Peri Physeos' (Luonnosta). Roomalainen runoilija Lucretius (95 -55 eKr) on 1965 suomennetussa teoksessaan 'Maailmankaikkeudesta' tehnyt Epikuroksen filosofian tunnetuksi.

Epikuroksen filosofia on perusluonteeltaan käytännöllistä. Sen tärkein tavoite on opettaa ihmisiä viettämään miellyttävää ja onnellista elämää.

Luonnon filosofiassaan Epikuros lähtee kreikkalaisen atomistin Demokritoksen opeista. Oleva koostuu Epikuroksen mukaan atomeista ja tyhjästä tilasta. Oliot ovat tyhjässä tilassa liikkuvien atomien satunnaisia yhdistelmiä. Elolliset oliotkin ovat atomien satunnaisia yhdistelmiä, jotka kuolemassa hajoavat takaisin alkuperäisiksi atomeiksi.

Ihmisen sielukaan ei säily kuolemassa, vaan häviää. Ihmisen ei tarvitse Epikuroksen mukaan pelätä kuolemaa eikä kuoleman jälkeistä elämää. Tämä onkin Epikuroksen luonnonfilosofian tärkein tulos. Siihen vedoten hän saattoi taistella kansauskontojen pelottavuuksia vastaan. Hän halusi vapauttaa ihmiset kuoleman pelosta, jotta he voisivat viettää onnellista elämää. Onnellisuus onkin Epikuroksen mukaan inhimillisen elämän ja toiminnan päämäärä. Sen saavuttamiseksi ihmisen on voitettava mielenrauha (ataraksia).

Epikuroksen luonnonfilosofian perustana on atomi, ja hänen etiikkansa perustana yksilö. Yksilö arvostelee hyvän ja pahan omien tunteidensa pohjalta. Ainut yksilöstä riippumaton hyvä on kaikkien yksityisten elollisten olioidenyhteinen päämäärä, mielihyvä. Ainut absoluuttinen paha on tuska. Ihmisen tulee siis pyrkiä mielihyvään ja välttää tuskaa. Epikuroksen periaatteita ei pidä kuitenkaan samaistaa aistillisen mielihyvän etsimiseen, sillä hänestä henkisen, älyllisen toiminnan tuottama mielihyvä on arvokkaampi kuin aistillinen mielihyvä.

Epikuros ei kuitenkaan kieltänyt täysin ihmisen oikeutta aistilliseen mielihyvään. Ihminen ei vain saanut joutua halujensa orjaksi, sillä tällöin niistä tulisi onnellisuuden ja mielihyvän tavoittelemisen este. Kohtuullisuus oli Epikuroksen mukaan elämän onnellisuuden todellinen lähde.

Epikuroksen yhteiskuntafilosofian mukaan yhteiskunta on sopimuksen tuote. Lakien tarkoitus on suojata yhteisöä epäoikeudenmukaisuutta vastaan. Viisaat tosin ymmärtävät ilman lakejakin epäoikeudenmukaisuuden vahingollisuuden, mutta suuria joukkoja varten tarvitaan lakeja ja rangaistuksia. Epikuroksen valtiojärjestyksen perussolu ei ollut perhe, vaan pienen ystäväpiirin muodostama yhteisö. Sen jäsenet pyrkivät olemaan toisilleen ystävällisiä, sillä ystävällisyys tuottaa mielihyvää. Yhteisö vapauttaa jäsenensä pelosta.

Epikurolaisuus on sellaisen elämäntavan nimi, joka pyrkii mahdollisimman suureen mielihyvään ja mahdollisimman pieneen tuskan. Epikurolaisuuden toinen tärkeä piirre on vetäytyminen poliittisesta ja yhteiskunnallisesta elämästä. Ajattelutapa sai paljon kannatusta Rooman keisarikunnassa. Myöhemmin monet ranskalaiset rationalistit, esim. Voltaire ja Rousseau, saivat siitä Lucretiuksen runoelman välityksellä vaikutteita. Koska usein on painotettu Epikuroksen filosofian uskonnonvastaista luonnetta, epikurolaisuus ja Lucretiuksen runoelma ovat olleet kirkon rajujen hyökkäysten kohteena.

*

Eudaimonismi on etiikan järjestelmä, jossa onnellisuutta pidetään kaikkien toimintojen päämääränä. Kautta historian on ollut opettajia, jotka ovat opettaneet, että kaiken eettisen toiminnan päämääränä on onnellisuuden saavuttaminen. Tätä ajatussuuntaa nimitetään eudaimonismiksi. Nimi on peräisin kreikan kielen sanasta eudaimonia, 'onnellisuus'.

Eudaimonismin äärimmäinen muoto on hedonismi (kreikaksi hedone = mielihyvä). Hedonismin ensimmäisiä edustajia olivat Aristippos (k. n. 355 eKr.) ja hänen koulukuntansa (kyrenealainen koulu). Kyrenealaisten mukaan fyysinen mielihyvä on korkein hyvä, jonka ihminen voi saavuttaa. Koska tulevaisuus on epävarma, pitää hankkia nautintoja aina silloin kun sitä on saavutettavissa. Kreikkalaiset käsittivät kuitenkin paina, että mielihyvään pyrkiminen on ongelmallista. Mielihyvän saavuttamisessa voi nimittäin olla sen voiman ja keston ylittävä mielipaha.

Epikuros ja hänen seuraajansa korostivat kohtuullisuutta nautinnoissa. Epikuros lähti samasta periaatteesta kuin Aristippos: hyvä on onnentunne. Epikuros tähdensi kuitenkin harkinnan merkitystä enemmän kuin Aristippos. Epikuros ryhmitteli nautinnot kolmeen luokkaan: luonnolliset ja välttämättömät (syöminen ja uni), luonnolliset ja ei-välttämättömät (aistillisuus) sekä keinotekoiset ja tarpeettomat (vallan ja omaisuudenhaluun liittyvät). Ollakseen onnellinen ihmisen tulee hankkia tulee hankkia ensiksi mainittuja, antautua pidättyväisesti toiseksi mainituille ja torjua kolmannet, jotka häiritsevät sielun tasapainoa. Henkiset nautinnot, kuten ystävyys ja filosofinen keskustelu, ovat korkeammalla tasolla kuin fyysiset nautinnot. Korkein hyve on viisaus; siitä ovat peräisin kohtuullisuus, rohkeus ja oikeudenmukaisuus.

Stoalaiset eivät olleet hedonisteja eivätkä eudaimonisteja. He korostivat ennen muuta velvollisuutta. Kuitenkin he esittivät myös onnellisuusopin. Ihminen, joka tottelee maailmankaikkeuden moraalista lakia ja täyttää velvollisuutensa hänelle kuuluvassa toimessa, on vapaa voimakkaista intohimoista ja tuntee onnellisuuden mielenrauhan ja pelon puuttumisen muodossa.

Antiikin suurin eudaimonisti oli Aristoteles (384-322 eKr.). Onnellisuus on hänen etiikkansa korkein päämäärä. Ihminen tulee tuntemaan onnellisuuden vain harjoittamalla hyveitä. Korkein hyvä, eudaimonia, on jokaiselle olennolle se toiminta, jolla se toteuttaa oman olemuksensa, sekä tähän toimintaan liittyvä onnellisuus. Ihmiselle korkein hyvä on järjenmukainen toiminta. Hyveellinen on se, joka elää järjen mukaan. Korkeimmat hyveet ovat sen mukaan intellektuaalisia, ja korkeimman onnellisuuden antaa tieteen ja viisauden harjoitus. Aristoteleen mukaan hyve on aina keskitie kahden äärimmäisyyden välillä.

Myös Thomas Hobbesia (1588-1679) ja Spinozaa (1632-77) voidaan pitää eudaimonisteina, koska he katsovat, että ihmisen itsesäilytysvaisto on ihmisluonnon perustekijä ja etiikan perusta. Spinoza kehitti yhteiskuntaeettisen järjestelmän lähtien tästä egoistisesta periaatteesta, koska hän osoitti ihmisen kärsivän, jos hän näkee kanssaihmistensä kärsivän. Eudaimonismi sai vielä voimakkaamman yhteiskunnallisen leiman englantilaisten filosofien Jeremy Benthamin (1748-1832) ja John Stuart Millin (1806-75) utilitaristisessa ajattelussa. Utilitaristit omaksuivat tosin Epikuroksen filosofiset lähtökohdat, mutta eivät enää olleet kiinnostuneita yksilön onnellisuudesta sinänsä, vaan 'suurimman mahdollisen ihmisjoukon suurimmasta mahdollisesta onnellisuudesta”. Bentham esitti onnen kalkyylin, menetelmän, jonka avulla voidaan laskea toteutuvan onnen määrä missä tahansa tilanteessa. J. S. Mill tähdensi nautintojen laadullista puolta eikä ainoastaan määrällistä kuten Bentham. Mill sanoi utilitarismin kriitikoille, että onnellisuus, joka antaa utilitaristiselle moraalille eettisen mittapuun, ei ole teon tekijän omaa onnellisuutta, vaan kaikkien asianomaisten onnellisuutta.

Eudaimonistisesssa etiikassa jonkin teon hyvyyttä tai pahuutta mitataan sen seurausten arvon perusteella. Immanuel Kant (1724-1804) vastusti tämän vuoksi voimakkaasti eudaimonismia. Hänen mukaansa etiikan perustana on velvollisuus; etiikan tulee olla vapaa onnellisuus- ja hyötynäkökohdista.

Aristippos ja J. S. Mill päätyivät samasta periaatteesta lähtien hyvin erilaisiin johtopäätöksiin. Epikuroksen eettisen teorian heikkous on siinä, että se käsittelee vain yksilön omaa egoistista onnellisuutta. Se on puhtaasti kontemplatiivinen (mietiskelevä, syvämietteinen) elämänkatsomus, jossa ei välitetä yhteiskunnasta. Benthamin ja Millin heikkoutena on puolestaan oletus, että yleinen onnellisuus sisältäisi harmonisesti yksilöiden onnellisuuden. Tämä näkemys ei ota huomioon ihmisten ja ihmisryhmien eturistiriitoja.

507   Happamia sano - nuo sitruunat
Espanjassa on virinnyt skandaali, jolla on vahvat yhteydet Argentiinaan sekä Espanjan toisen pääpuolueen laittomaan raharahansiirtoihin Argentiinan luoteisosassa sijaitsevaan Saltan maakuntaan. Eräällä asiaan sotkeutuneesta on siellä valtaisa maatila ja hän on tehnyt hallitukselle esityksen suuren tekojärven rakentamisesta kastelun varmistamiseksi.

Sotilasdiktatuurin ja Menemin aikaiset hallitukset sekä Saltan paikallisviranomaiset sopivat espanjalaisista jätti-investoinneista Saltan La Moralejan suurplantaasiin, joka on yksi maailman suurimmista sitruuna tuottajista. Sinne on ohjautunut Espanjasta oikeistopoliittista korruptiorahaa, mikä nyt aiheuttaa skandaalin käryä. Ei ole ensimmäinen kerta, kun viimeisen kymmenen vuoden aikana tälle tilalle on päätynyt miljoonittain epäilyttäviä euroja.

Tilan osti vuonna 1978 yritys, jonka hallituksen puheenjohtajana on Angel Sanchís, entinen PP:n (Partido Popular, Espanjan keskustaoikeistolainen konservatiivipuolue) rahastonhoitaja, jota tointa hänen jälkeensä on hoitanut Luis Bárcenas. Tällä hetkellä tutkinnan alla on Bárcenan maksamat 22 miljoonan euron summan La Moralejan Sveitsin tilille päätyen lopulta Sanchísin nimissä olevalle tilille. Bárcenas oli pankille kertonut olevansa myös Sanchísin johtaman yrityksen hallituksessa.

La Moralejan suurplantaasin koko on yli 30 000 hehtaaria (eräiden lähteiden mukaan yli 70 000 ha) ja siellä työskentelee noin 1700 henkilöä. Noin 15000 ha on kylvetty maissille, soijalle ja muille viljakasveille ja 50 ha on kasvihuoneiden kokonaispinta-ala, millä pidetään mm. melonien markkinajohtajuus. Sitrushedelmien, lähinnä sitruunoiden puita on istutettu 2500 ha. Tämän ansiosta tila on maan kuudenneksi suurin sitruunan tuottaja. Argentiina tuottaa maailman sitruunasadosta 20%.

Tämän suuruiset investoinnit edellyttävät läheistä yhteistyötä paikallisten viranomaisten kanssa. Saltassa tiedetään kertoa, että sotilasdiktatuurin aikainen maakunnan kuvernööri Roberto Ulloa järjesti maakaupan. Menemin hallituksen aikana Juan Carlos Romero junaili Las Lajitasta Orániin asfalttipäällysteisen valtatie 5:n kulkemaan sopivasti tilan maiden läpi. Elokuussa 2011 paikallinen kuvernööri Juan Manuel Urtubey myönsi valtion yritystuelle jatkoaikaa kyseiselle plantaasille. Vähän aiemmin samana vuonna La Moralejan tila julkisti kasteluun tarkoitetun suuren tekoallasprojektin, jonka se aikoo viedä Kirchnerin hallituksen käsittelyyn.

La Moralejan mukaan 10 vuoden aikana rakennettavan ja 50 miljoonaa US$ maksavan tekojärven kastelujärjestelmän avulla tilan sitruunoiden viljelypinta-ala kaksinkertaistuu. Tällä hetkellä tilan sitruunoiden päivätuotanto on 1000 tonnia. Tällaisen investointirahan hankkiminen ei ole kovin helppo tehtävä. Itse vanha Angel Sanchís matkusti 14. helmikuuta viime vuonna yhdessä hurmaavan vaimonsa kanssa teollisuusministeri Débora Giorgin puheille.

Sanchís ei itse enää johda yritystä, vaan johtajana on hänen poikansa Angel. Sanchísin tytär puolestaan johtaa Brsiliassa tiikkipuun kasvattamiseen erikoistunutta yritystä. Puun pääostaja on ruotsalainen huonekaluja valmistava IKEA.

Saltassa kerrotaan, ettei 50 miljoonaa dollaria löytynyt eikä työt päässeet alkamaan. Tavallisesti asioista perillä oleva lähde kuitenkin on antanut viitteitä siitä, että espanjalaista pimeää rahaa löytyykin tämän verran. Yrityksen on pakko kiinnittää osa maaomaisuuttaan lainan vakuudeksi. Sen järjestelijänä on Bárcenas. Tämä entinen PP:n johtohenkilö ei tarkentanut olivatko rahat laina ja olivatko ne tarkoitetut tekojärven rakentamiseen. Hän totesi ainoastaan, että pankit investoivat La Moralejaan, brasilialaisiin eksoottisiin puiden tuotantoon sekä muihin Sanchísin eteläamerikkalaisiin yrityksiin.

Argentiinassa alan yrittäjät korostavat, että sitruunan tuottajat on tiukasti sidoksissa Espanjaan, missä sitä kypsyy elokuusta helmikuuhun ja Argentiinassa maaliskuusta syyskuuhun. Siten on luonnollista, että espanjalaiset alan yrittäjät laajentavat toimintaansa Argentiinaan mahdollisuuksiensa mukaan. Molemmat maat ovat sitruunan tuotantomäärissä maailman huippua.

Argentiinan ongelmana on se, että USA on asettanut tiukkoja kaupparajoituksia, minkä vuoksi Argentiina teki valituksen maailman kauppajärjestölle (WTO). Asian taustalla häärii kovasti La Moraleja saadakseen markkinat auki myös sinne. Huolimatta vaikeuksistaan myydä USA:an La Moralejalla on hyvät suhteet Coca Cola yhtiöön. Jolle se on 20 vuoden ajan myynyt sitruunaa sen limonadeihin.

La Moraleja esitteli viime vuonna tilalleen 820 ha teollisuuspuistohanketta, jossa se valmistaisi polttoöljyä ja alkoholia maissista.

Espanjalaiset lehdet väittävät, että Sanchís olisi kymmenisen vuotta sitten ottanut espanjalaiselta pankilta lainan, jota se ei ole koskaan maksanut takaisin. Laina on melko varmasti mennyt La Moralejan tilan sitruunatuotantoon. Sillä tavalla se piiri pieni pyörii.
*
http://www.abc.es/espana/20130121/abci-barcenas-argentina-dinero-201301210045.html
*
Pääministeri Mariano Rajoy on määrännyt PP:ssä (Partido Popular, Espanjan keskustaoikeistolainen konservatiivipuolue, hallitusvastuussa) sisäisen ja ulkoisen tilintarkastuksen väärinkäytöksistä. Toivotaan, ettei ole paljastunut pelkkä jäävuoren huippu vaan koko ongelma.
http://www.abc.es/espana/20130121/abci-rajoy-auditoria-cuentas-201301211221.html

506   Atellaanit
Jo Rooman tasavallan aikaan siellä esitettiin atellaaneja. Ne olivat yksinkertaisia, kansanomaisia ja hiukan räävejä ilveilyjä pysyvine henkilöhahmoineen: tyhmä Marcus, suulas kerskailija Bucco, ovela kyttyräselkäinen Dosennus, typerät narrit Pappus ja Sannio. Ehkä aikamme Lapatossu, Pekka ja Pätkä, Kassi-Alma sekä Uuno Turhaporo jne. -tyypit sopisivat atellaanihahmoiksi.

Nyt kun kaksikielisten nimien välttäminen on tullut tavaksi siten, että erilaisille yrityksille, laitoksille ja rakennuksille otetaan latinankielinen nimike, kuten Porthania, Aboa Vetus et Nova, Destia, Itella, Veho, Volvo, Fiat, Chymos, Helios, Solidium jne. niin ehdottaisin, että eduskuntatalolle otetaan virallinen nimi Atellaania. Se kuulostaisi niin komialta tällaisen rahvaan brutalistin korvaan.

Näin kunnallisvallien alla tietenkin voisi harkita tämän nimen käyttöä myös kuntatasolla.

505   Fanituksen etuja
Olen yrittänyt muistella muinoin kuulemaani juttua fanittamisesta. Lavatansseissa eräs hiukan luonnonsuojelema kaveri yritti iskeä viehättävää tyttöä, mutta tämä vain seisoi lavan vieressä ja tapitti komeaäänistä salskeaa solistia. Näin meni koko ilta, iskuyritykset menivät harakoille, hyvät huulet kuuroille korville eikä puhettakaan parketille. Kaveri oli kypsä lähtemään kotiin, mutta jäi notkumaan kuitenkin loppuun asti. Pois lähtiessä tyttö kiepsahti käsikynkkään ja antoi ymmärtää, että hän voisi tarjota iltateen.

Jälkeenpäin kaveri muisteli, ettei ollut niin kuumaa iltateetä aiemmin kohdalle tullut. Hän otti tästä opikseen ja siitä lähtien antoi mielellään tehdä toisten lämmitystyön ja poimi sitten lämpimät herkut valmiilta pöydältä. Samalla hän ymmärsi, kuinka järjetöntä on olla mustasukkainen toiselle.

Tämä tarina kuuluu sarjaan: mielikuvituksen ruokkiminen ja sen tärkeys. Toiset tekevät sen lukemalla, toiset katselemalla kuvia ja toiset sosiaalisissa tilaisuuksissa. Turhaan ei sanassa varoiteta synnin tekemisestä ajatuksissa, sanoissa tai teoissa. Kaikki maistuu makealta tai niin kuin eräs piispa neuvoi esimiestäni aikoinaan: muista aina elää niin, ettei tarvitse vanhainkodissa valehdella. Hän ehkä myös tarkoitti, että pitää elää olemalla rehellinen itselleen.

*

Kun Pikku Myy suvaitsi epäillä Muumipapan kertomien muistelmien totuudenmukaisuutta, pappa tähän, että 'mitä tarkoitat, kaikki on totta, hmm.. ehkä pienen pieniä yksityiskohtia lukuun ottamatta'.

Myös on otettava huomioon, että ihminen tahallaan usein ottaa tyhjänpäiväsiä riskejä saadakseen aikaan jännitystä elämäänsä eli adrenaliinitason nousemaan. Toisten naruttaminen on yksi konsti.

504   Sosiaalitanssi
Tanssinet Kaminiitto 2012-12-21 19:03 (poistin etten loukkaisi ketään)
Lavatanssi sopii ihmiselle, jotka haluavat kosketella ja tulla kosketelluiksi. Koskettelun avulla kohtaa vastakkaisen sukupuolen fyysiset ja aistilliset puolet avautuvat osapuolille. Flirttailevaa lähityyliä tanssissa sanotaankin joskus kolmen minuutin romanssiksi. Tanssi on kokonaisvaltaista eli sitä joko on täysillä mukana tai ei ollenkaan. Eräs osa lavatanssia on kuitenkin katselu ja tulla katselluksi.

Katselu ja tulla katselluksi näyttelee ratkaisevaa osaa kaikessa ihmisen elämässä, niin myös seksuaalisissa nautinnoissa kuin lavatansseissa. Katseltava ei ole pelkästään kohde vaan se on katselijalle peili, jossa hän kohtaa halunsa. Seksipuolelta tutuiksi ovat käyneet tunnettujen henkilöiden omista aikuisviihteeksi luokiteltavista harrastuksistaan YouTubeen pistämänsä videonpätkät. Julkkisten viuhahtelu on kohta niin tavallista, ettei se enää ylitä uutiskynnystä.

Lavatansseissa ennen riitti, että "tyttäret ol' pyntätty retonkiin" ja pojilla jakaus suorassa. Nykyisin kilpailu on mennyt sen verran kireäksi, että pitää pystyä vilauttamaan sopivasti niin rintavarustusta kuin pyrstöpuoltakin. Huomio herättäminen vastapuolessa on tietysti eräs osa asiasta, mutta vaakakupissa painaa myös halu esittää itseään. Sanotaan myös, että naiset pukeutuvat tilaisuuksiin kanssasisariaan varten ei niinkään miehiä varten.

Itse tanssi on luku sinänsä. Siinä jos missään halutaan näyttää toisille - katsokaa kuinka hienosti tanssin! En väitä vastaan, jos joku sanoo, että tanssista on mennyt mielekkyys, kun hampaat irvissä yritetään näyttää eikä iloisesta karkeloinnista ole tietoakaan. Viime kuukausien tv-kilpailut ovat hyvä esimerkki siitä, miten järjettömään touhuun tuo esiintymisen yksipuolinen rummuttaminen on vienyt. Ainoa aito ja ihmisläheinen tanssi taisi olla tuo Risto-Matti Ratian omaperäinen tulkinta. Kansakin sen huomasi, tuomarit eivät.

503   Nollatutkimustako?
Muutakin kuin nollatutkimusta tehdään. Kerrankin jotain uskottavaa!!

Miehen mitta ja taloudellinen kasvu. Onko koolla väliä?
Tatu Westling myöntää, että tutkimuksen aloittaminen oli lähinnä vitsi. Siinä käsitellään maittain (121 kpl) aihetta, onko bruttokansantuotteen kasvulla ja miehen juhlakalun koolla yhteyksiä eli mitä pienempi kalu sitä suurempi bkt:n kasvu.

Tatu Westling, University of Helsinki and HECER, ISSN 1795-0562

Seuraavan linkin sivulla 3/13 on yhteenvetoa asiasta

502   Tirkistely (Kuva: Liz Taylor, 1956; s. 27.2.1932 Lontoo, k.23.3.2011 Los Angles)
Quo no. 206, marraskuu 2012. ss. 106-109

Jotkut sanovat, että yllätetyksi tulemista voidaan verrata uskottomuuteen tai tietynasteisen kielletyn asian harjoittamiseen. Tällöin erittyy adrenaliinia, joka aiheuttaa hetkellistä riemua sekä hyvänolon ja täydellisyyden tunnetta. Seksiä harjoittaessaan joko yksin tai yhdessä toisia kiehtoo pikku hävyttömyys ja toisia 'varpaillaan olo'. Joskus tuntuu hienolta oma suoritus ja joskus toisten esitys livenä tai purkitettuna.

Psykologi Manuel Manessa de Lucian mielestä sellainen seksuaalinen käyttäytyminen, jossa tirkistellään tai tahallaan antaudutaan tiristelylle tai sen mahdollisuudelle alttiiksi, vaikuttavat satujen lailla. Halu katsella ja tulla katselluksi on asia, joka lisää seksikkyyttä ja seksihaluja. Katselu ja tulla katselluksi näyttelee ratkaisevaa osaa kaikessa ihmisen elämässä, niin myös seksuaalisissa nautinnoissa. Katseltava ei ole pelkästään kohde vaan se on katselijalle peili, jossa hän kohtaa halunsa.

Manessan mukaan jotkut haluavat sellaista seksiä johon sisältyy riski tulla paljastetuksi eli kärähtämisen vaara. Kielletyn hedelmän makua saattavat täydentää ahdistumisen ja nautinnon tuoma syyllisyyden tunne.

Ongelmana on, että seksuaalisuudelle on langennut 'isoveljen' kohtalo, jolloin olisi hyvä tietää seksin nautintoihin hypätessä, ettei aina ole tarkoituksena leikkiminen tai terve seksi, vaan taustalla voi olla kosto tai rikokseen syyllistyminen.

Arturo Pérez-Reverteä lainaten: "Viime vuosina läntisessä maailmassa internet on ollut täynnä kirjoituksia masturbaatiosta." Kaupunginvaltuutettu Olvido Hormigos pisti You Tubeen klipin, missä hän harrastaa alastomana nautiskellen itsetyydytystä. Luettelo kärähtäneistä ja itsensä paljastajista on loputon. Chris Leen oli erottava pistettyään nettiin itsestään kuvan, jossa hän esiintyi ilman paitaa. Costa Rican nuorisoministeri Karina Bolaño erosi tehtävästään, kun oli pistänyt You Tubeen videonpätkän, missä hän keistelee alusvaatteissaan. Hyvässä muistissa on myös kiinalaisessa mikroblogissa (Weibo) juttu orgioista, joissa kolme korkean tason virkamiestä nautiskeli kahden tuntemattoman nuoren kanssa. USA:n kongressin edustajan Anthony Weinerin oli erottava ja pyydettävä julkisesti anteeksi päästettyään julkisuuteen alastonkuvansa, jossa pitää kädellään kiinni sukukalleuksistaan.

Uteliaisuus pukee meitä
Miksi ihmeessä leikitellään sillä, että asetutaan tieten tahtoen vaaraan tulla paljastetuksi arveluttavissa tilanteissa? Manessa de Lucian mukaan julkisuuden henkilöt ovat jossain määrin meidän tavallisten ideologisia malleja ja haluamme samaistua heihin. Sen vuoksi toimimme moraalisina tuomareina, mikäli he esiintyvät ja käyttäytyvät epäasiallisesti.

Näemme henkistä sairaalloisuutta yhteiskunnassa harjoitettavissa seksitilanteissa ja suhtaudumme niihin kuin uteliaat lapset. Rakkausasioihin erikoistuneille aikakausilehdille samoin kuin keltaiselle lehdistölle nämä vastuuttomat jutut kelpaavat.

Nämä skandaalit eivät missään muodossa ole uusia, uutta on ainoastaan nykyinen teknologia, jolla asiat tuodaan julki valon nopeudella. Ehkä tämä nähdä ja tulla nähdyksi rikkoo jotain rajoja, joita aina ei edes ole ollut olemassa. Suurin osa niin miehistä kuin naisista kiihottuvat seksuaalisesti nähdessään vastakkaista sukupuolta olevan alastomana tai katsellessaan toisten ihmisten seksin harjoittamista niin,etteivät nämä tiedä olevansa näytillä. Samoin käy, jos tiedämme olevamme katselun kohteena, niin seksuaalinen kiihtymisen voi kasvaa, ohjakset kirpoavat käsistä ja intohimot roihahtavat valloilleen.

Princetonin yliopiston tutkimuksen mukaan usein esiintyvä fantasia on tulla paljastetuksi aktin aikana ja se myös lisää orgasmin nautintoa, koska tämä riski lisää hermosolujen peruskiihotusaineen, dopamiinin eritystä.

Nuoriso käyttää tästä julkisella paikalla rakastelusta sanaa dogging, oli sitten sitten kyseessä paljastuminen tai ei. Englannissa arvioidaan enemmän kuin joka toisessa (60%) puistossa harjoitettavan sukupuoliyhdyntää.

Käyttöön on tullut myös uusi sana sexting, joka tarkoittaa eroottisten kuvien lähettämistä kännykällä tai muun sosiaalisen median avulla. Lähettäjät ovat yleensä nuoria, mutta seksin harjoittamisen alalla veteraaneja.

Julkisuuden avulla saadaan samalla myös varmuus siitä, ollaanko myös itse seksuaalisesti houkuttelevia vaiko ei. Vaihdettavat kuvat toimivat myös keskinäisenä 'opetusmateriaalina'.

Arvellaan, että Espanjassa tämä itsensä videointi ja sen levittäminen internetissä on vasta saamassa jalansijaa, mutta USA:ssa 30% nuoremmasta väestä sanoo tehneensä sitä. Tuntuu siltä, kuin joka päivää ilmaantuu yhä enemmän ihmisiä, joiden on esiinnyttävä julkisesti päästäkseen kliimaksiin.

Kaksi asiaa tulee tässä esille ylitse muiden. Ensiksi ihminen on tavattoman halukas katselemaantoisten seksin harjoittamista ja toiseksi säännöt, jotka ohjaavat ja rajoittavat intohimoja, muuttuvat ajan saatossa nopeasti. Nykyään houkuttelemisen taito on eräs luovuuden laji. Esimerkiksi fantasiat saadaan aikaan kameran avulla.

*

Naiset * * * * miehet
Mypleasure.com -sivustolla tehtiin kysely mm. tirkistelystä ja tirkistelyn kohteena olemisesta sukupuoliaktin aikana.

Seuraavan kaltaisia kannanottoja antoivat naiset:
Naisista 80% piti siitä, että heitä katseltiin, kun he harrastivat masturbointia, koska he tällöin tunsivat olevansa haluttuja ja seksikkäitä. 64% halusi harrastaa seksiä julkisella paikalla.

Naiset käyttivät houkutiminaan ennen muuta rintojaan sekä pakaroitaan. Osoittaessaan erityistä luottamusta pariaan kohtaan he eivät varjelleet tai peitelleet intimiteettiään.

Ne nuoret naiset, jotka esittelivät eroottisia kuviaan sosiaalisessa mediassa olivat taipuvaisempia harrastamaan riskiseksiä.

Naiset kärsivät miehiä enemmän siitä, että toinen osapuoli painosti vaihtamaan eroottisia kuvia kännykällä tai sähköpostissa.

Miehet vastailivat seuraavaan tapaan:
Kaikista miehistä tuntui hienolta, kun heidän penistään tai pakaroitaan katseltiin.

Miehillä oli tapana katsella myös 'kovaa' pornoa ja monet etsivät niistä malleja seksikäyttäytymiseensä. Hyvin tavallista oli, että mies pyysi poseeraamaan erilaisissa asennoissa.

Ne miespuoliset nuoret, jotka hyvin mielellään vaihtoivat eroottisia kuvia netissä, olivat myös selkeästi halukkaampi harjoittamaan kuvissa esitettyjä seksitapoja. Samoin nämä enemmän kuin muut painostivat kumppaniaan käyttäytymään kuvissa esitetyillä tavoilla.

501   Kulttuuripläjäys
"Mentäiskös teatteritanssiaisiin?" Kotiristin suusta lausuttuna se kuulosti enempi käskymuotoon sorvatulta ehdotukselta, josta ei ollut järkevää kieltäytyä sosiaaliterveydellisistä syistä. Me naapurikuntalaiset sitten oltiin hyvissä ajoin tunkemassa sisään kuokkimaan Espoon kaupunginteatterin kannatusyhdistyksen järjestämään teatteritalon tukikonserttiin nro 8 eli eilisiin lauantain (20.10.12) teatteritanssiaisiin. Itse puheenjohtaja oli sattumalta ovella vastassa ja nyhti rahat pois korkean omakätisesti eikä käsi tutissut yhtään.

Hieno tilaisuus, puheenjohtaja Heikki Pohjola avasi tilaisuuden sellaisella tervetuliaispuheella, että niitä harvoin jos koskaan kuulee. Iki-ihanan Pirkko Mannolan avauslaulut pistivät sydämen tykyttämään ylikierroksilla, joten kaipa siksi konjakkitiskillä oli jatkuva jono myöhemmin illan aikana.

Varsinaiseen asiaan päästiin, kun Espoon Puhallinorkesteri soitti yhden setin tanssimusiikkia ennen kuin rynnättiin seisovaan buffet -pöytään. Ruoka oli hyvää, sitä oli riittävästi ja annokset olivat tavattoman suuria.

Tanssin jatkuttua settien välissä pidettiin kunnallispoliittinen tietokilpailu. Säännöt oli varmaan kopsattu Tanssii tähtien kanssa -ohjelmasta, koska tuomari antoi kilpailijoille pisteitä mielensä mukaan vastauksista riippumatta. Kilpailu onnistui, kun voittaja löytyi. En ole varma, oliko niin, että kirjurin ensimmäinen ehdotus varmuuden vuoksi hylättiin.

Hauskaa oli, sammuin vasta viimeisten joukossa.

* * * * * *



skitsotyymi [skhizein (kr.) = jakaa, pirstoa], [thymos (kr.) = mieli] = luonnetyyppi, jolle on tunnusomaista mm. niukka ja valikoiva seuraisuus, sulkeutuneisuus, kylmyys ja yliherkkyys, arvaamattomuus, periaatteisiin pitäytyminen, harrastusten suppea-alaisuus ja intensiivisyys
skleroderminen [skler-, sklero- >> skleros (kr.) = kova; kova-, kovuus-, pahka-], [derma (kr.) = nahka] = kovanahkainen
kompilaatio [compilare (lat.) = varastaa] = kirjoitus, joka on laadittu kokoamalla se muiden kirjoituksista
Terpsikhore [terpein (kr.) = iloita; khoros (kr.) = (kuoro)tanssi, (-)laulu] = yksi 9:stä muusasta (runottaresta), lähinnä tanssitaiteen edustaja

©    ♣2012 Kaminiitto ♦   Tekstit vapaasti lainattavissa ja käytettävissä. ♦  
∑=